Älä hanki itsellesi rokkarin ammattitautia! Tinnitusvaara vaanii kesäfestareilla

Tinnituksella tarkoitetaan korvien jatkuvaa soimista, joka ei johdu minkään ulkoisen äänen aistimisesta. Äänen aiheuttaa henkilön oman kuuloradaston sähköinen kohina, jonka henkilön aivokuori tulkitsee yksilöllisesti. 

Toisilla korvat soivat, toisilla piipittävät tai vinkuvat. Kroonisesta tinnituksesta kärsii noin puoli miljoonaa suomalaista, ohimenevästä huomattavasti useampi. 

Tinnitus voi kohdata ketä tahansa. Se voi alkaa äkkiarvaamatta kovan melun tai iskun seurauksena. Vaihtoehtoisesti se voi alkaa pikkuhiljaa, jolloin ääni voimistuu asteittain häiritseväksi. 

Pysyvä tinnitus on monen muusikon seuralainen. Tämän vahvistaa myös the 69 Eyesin Jussi 69.

– Nuorempana en suojannut kuuloa mitenkään. Rummut ovat bändin kovaäänisin soitin, ja korvat huusivat monta päivää. Luulin, että se on normaalia. Olen oppinut elämään vaivan kanssa. Väsyneenä kiinnitän asiaan enemmän huomiota kuin levänneenä, Jussi 69 toteaa.  

– Kuulo on muusikoille elintärkeä työkalu. Jos sen menettää, silloin saa pakata kapulat ja alkaa hakemaan muuta duunia. 

Rokkia kuuluu soittaa kovaa, mutta siltä voi ja pitää suojautua. Näin uskoo Reckless Loven Olli Herman.  

– Tinnituskokemus oli pelottava, mutta onneksi se meni ajan kanssa ohi. Ensin taistelet, että saat keikan jälkeen unenpäästä kiinni, ja kun aamulla heräät, korvat vinkuvat. Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että mitä ihmettä, eikö tämä mene ikinä ohi, Herman kertoo.

Molemmat rokkarit suojaavat nykyään kuulonsa korvamonitorilla. Kyse on ennen kaikkea omasta työkyvystä.

Älä huuda toisen korvaan – milloinkaan!

Jopa neljäsosa erilaisista kuulovammoista on melun aiheuttamia, näin arvioivat kuuloalan asiantuntijat. Konserttien ja festareiden äänitaso vaihtelee 90 – 120 desibelin välillä riippuen siitä, mistä paikasta voimakkuus mitataan. Mitään desibelirajaa melulle ei kuitenkaan ole.

Äänen kokeminen on aina yksilöllistä. Jos musiikin kuuntelu tuntuu työläältä, suojaus on tarpeen.

– Kuulo on festareilla kovalla koetuksella. Melussa oleskellaan pitkään, jolloin äänelle turtuu. Alkoholin nauttiminen taas vaikuttaa siihen, ettei melua huomata, sanoo Juha Hakala Kuulotekniikasta.

– Koska omaa ja muiden ääntä ei kuulla, kumarrutaan huutamaan toisen korvaan. Kuulo on siinä vaiheessa niin rasittunut, että sen sietokyky menee nurin. Toisen korvaan ei saa koskaan huutaa. 

Moni tajuaa kuulonsa rasittuneen vasta, kun melu taukoaa. Olo voi olla rauhaton tai uupunut. Se on merkki siitä, että kuulon tarvitsee levätä. Jos vielä viikon päästä korvat soivat, Hakala neuvoo kääntymään kuuloa tutkivan audionomin puoleen. 

Kuulokkeet niittävät aistinkarvasoluja

Ihminen kuulee äänet sisäkorvassa sijaitsevien 20 000 aistinkarvasolun avulla. Näistä jokainen on virittynyt omalle taajuusalueelleen. Voimakas melu voi saada saa aistinkarvasolut lakoamaan, jolloin niiden kyky välittää ääniä kuulokeskukseen heikkenee.  

Kuulovaurioita esiintyy nykyään myös nuorilla. Älypuhelinten yleistymisen myötä musiikkia kuunnellaan tauotta ja kovaa. Musiikin kuuntelu kuulokkeilla on kuulolle rasittavampaa kuin kaiuttimen kautta kuunneltuna.

– Koska nappikuulokkeet hävittävät huonosti taustahälyä, nupit käännetään kaakkoon. Ääni saattaa olla häiritsevän terävä. Voi vain arvata, miten aistinkarvat lakoavat. Kuulokkeita valittaessa kannattaa panostaa laatuun ja pitää äänentaso maltillisena, Hakala neuvoo.

Lähde: Kuulotekniikka Oy. Kuuloalan asiantuntijat: GN ReSound, Kuulopiiri, Kuulotekniikka, Oticon ja Phonak.