Belgialaisasiantuntija vetoaa EU-maiden hallituksiin, jotta ne ryhtyisivät toimiin kansalaistensa kotiuttamiseksi Syyrian pidätysleireiltä.
Lasten, naisten, mutta myös miesten auttaminen kotiin on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono, sanoo Egmont-instituutin vanhempi asiantuntija Rik Coolsaet STT:lle.
Pohjois-Syyrian ja pienessä määrin myös Irakin pidätysleireillä on instituutin keräämien tietojen mukaan ainakin 1 200 EU-kansalaista. Leireille on koottu ihmisiä, joita epäillään yhteyksistä Isisiin tai heidän perheenjäseniään.
Kysymys ääriliikkeeseen linkittyvien aikuisten ja heidän lastensa tuomisesta kotiin on äärimmäisen herkkä terrori-iskujen järkyttämille EU-maille.
Lue myös: Tältä näyttää al-Holin pahamaineisella leirillä, jossa elää myös suomalaisia orpolapsia – ”En voi kuvitella, miltä tuntuisi olla lapsena siellä”
Kotiuttamisen hitaus tuo mukanaan riskejä
Belgialaistutkija arvioi kollegansa kanssa kirjoittamassaan tutkimuspaperissa, että kontrolloitu paluu kotimaahan on silti paras ratkaisu, ei vähiten turvallisuuden kannalta.
– On ymmärrettävää, että hallitukset epäröivät kotiuttamista. Mutta samaan aikaan turvallisuuspalvelut varoittavat, että niin kauan kuin nämä ihmiset pysyvät siellä, he ovat kontrollin ulottumattomissa, Coolsaet sanoo STT:lle.
Riskinä on, että ihmiset pakenevat leiriltä ja välttävät näin tekojensa arvioimisen oikeudessa. Pitkiäkin aikoja suljetuissa olosuhteissa eläneistä voi tulla turvallisuusriski, jos he liittyvät ääriliikkeisiin.
Coolsaet muistuttaa, että 80-luvulla al-Qaida syntyi juuri sellaisten ihmisten pohjalta, jotka eivät päässeet palaamaan kotimaahansa.
– Jos sitä ei tehdä inhimillisistä syistä, tehdään se turvallisuuden takia.
