Työministeri Arto Satosen (kok.) MTV Uutisille antamat kommentit aikuiskoulutustuen korvaavista malleista ovat herättäneet ihmetystä.
Työministeri Arto Satonen kertoi eilen MTV Uutisille, että lakkautettavan aikuiskoulutustuen tilalle tulevia malleja valmistellaan työryhmässä kevään kehysriiheen mennessä. Esillä on ollut esimerkiksi opintotukeen tai -lainaan pohjautuvia malleja.
Satosen mukaan työnantaja voisi järjestää työt niin, että opiskelu on mahdollista tai maksaa jonkinlaista palkkaa opiskeluajalta.
Lue Lisää: Aikuiskoulutustuki lakkautetaan: Työministeri avasi MTV:lle, mitä on valmisteltavana sen tilalle – palkkaa jo opiskeluajalta
Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Li Andersson ihmettelee Satosen ulostuloa viestipalvelu X:ssä.
– Työministeri Satosen perustelut aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta herättävät syystä ihmetystä. Hallitus suunnittelee tämän käytännössä ainoan työikäisten jatko- ja uudelleenkouluttautumiseen suunnatun etuuden lakkauttamista, ja korvaamista lainamalleilla alanvaihtajille, Andersson kirjoittaa.
Andersson ei näe, että työnantajapuoli yhtäkkiä alkaisi maksamaan palkkaa opiskelusta, kun ei työnantaja sitä nytkään tee, vaikka se olisi mahdollista.
– Mihin tämä oletus perustuu jää epäselväksi, tilauskoulutus kun on mahdollista jo nyt. On haihattelua ajatella, että työnantajat ryhtyisivät laajasti maksamaan palkkaa opiskelusta. Mikään ei estä nytkään näin toimimasta. Vasemmistoliiton presidenttiehdokas kysyy.
Andersson muistuttaa myös että, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei tuo valtiolle käytännössä lainkaan säästöjä, eikä vähennä velkaantumista, koska sitä ei rahoiteta valtion toimesta, vaan työntekijöiden ja työnantajien maksujen kautta.
Myös OAJ ja SuPer vastustavat
OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto kirjoittaa puolestaan järjestön vastustavan aikuiskoulutustuen sekä vuorotteluvapaan lakkauttamista. Murton mukaan tukea pitäisi kehittää, ei lakkauttaa.
Hallitus lähetti lakiesityksensä aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisesta lausuntokierrokselle joulukuun alkupuolella. Lausuntoaika päättyi perjantaina.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry on sitä mieltä, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi työikäisten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.
SuPer kirjoittaa lausunnossaan, kuten hallituksen esityksestäkin käy ilmi aikuiskoulutustuen käyttö painottuu sosiaali- ja terveysaloille (vuonna 2021 36 prosenttia tuen saajista). SuPer muistuttaa, että Sote-aloilla työskentelee enemmän naisia kuin miehiä.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikuttaisi siis enemmän naisiin kuin miehiin. Tällainen sukupuoleen perustuva epätasa-arvo on ristiriidassa hallitusohjelmaan kirjattujen työelämään liittyvien tasa-arvotavoitteiden kanssa.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan työn ohessa osaamisen päivittäminen ei ole mahdollista kaikille ja opinnot sisältävät tyypillisesti lähiopetuspäiviä, johon osallistuminen on mahdollistunut aikuiskoulutustuen avulla.
On huomioitava, että esimerkiksi varhaiskasvatuksessa työskentelevillä pienituloisilla henkilöillä tai yksinhuoltajilla ei ole mahdollisuuksia palkattomaan harjoitteluun tai lainan ottamiseen opintojen aikaisen elämisen kustantamiseksi.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vastustaa esityksiä aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan poistamiseksi.
Aikuiskoulutustuen poisto veisi monelta työelämässä olevalta mahdollisuudet jatko-opintojen aloittamiseen tai loppuun saattamiseen ja on vastoin hallituksen omia tavoitteita saada osaajia työvoimapula-aloille.
Aikuiskoulutustuki kohdistuu jo nyt merkittävissä määrin koulutustason nostoon, eikä toimivaa järjestelmää tule romuttaa ilman realistista vaihtoehtoa.
Esitys saa kiitosta työnantajilta
Vaikka esitys on saanut paljon kritiikkiä osa työnantajista pitää hallituksen esitystä tervetulleena. Suomen Yrittäjät kirjoittaa lausunnossaan näin:
Pidämme esitettyjä muutoksia kannatettavina ja perusteltuina. Niiden positiiviset taloudelliset vaikutukset tulevat valtion kulujen säästöstä, työllisyyden lisääntymisestä, työllistämisen kustannusten kevenemisestä sekä työpanoksen kohdistumisesta tuottavaan työhön.
Aikuiskoulutustuki kohdentuu isolta osin väärälle käyttäjäkunnalle. Se on ollut erityisen suosittua jo koulutuksen omaavien henkilöiden piirissä, ja tuki on kohdistunut jonkin verran moninkertaiseen tutkinto-opiskeluun.
Tämä ei nosta suomalaisten koulutustasoa. Sen sijaan pelkän perusasteen varassa olevien keskuudessa aikuiskoulutustuen käyttö on ollut vähäistä.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitossa ollaan tyytyväisi esitykseen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on osallistunut lakiluonnoksen kolmikantaiseen valmisteluun sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä.
EK:ta kuultiin lainvalmistelussa ja sen esittämät näkemykset otettiin asianmukaisesti huomioon. EK:lla ei ole huomauttamista lakiluonnoksen sisältöön.
Kiinnostus tukea kohtaan lisääntynyt
Lakkautettavan aikuiskoulutustuen ensihakemusten määrä on lisääntynyt merkittävästi viime kuukausina.
MTV Uutisten Työllisyysrahastolta saamien tilastojen mukaan ensihakemuksia on tehty esimerkiksi päättyneen vuoden 2023 loka-, marras- ja joulukuussa yli 30 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän.