Äiti tiesi syntymättömän lapsensa kuolevan, mutta jatkoi raskauttaan pelastaakseen jonkun toisen – perheelle surullisia uutisia
Odottava äiti sai tietää, ettei hänen tulevalla lapsellaan olisi mahdollisuuksia elää. Äiti toivoi menehtyvän vauvansa pelastavan kuitenkin jonkun toisen hengen.Kuvan lähde Facebook
Julkaistu 22.01.2018 15:15
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Hayley Martin päätti antaa tuomitun raskautensa jatkua loppuun asti. Odotetun lapsen syntymän jälkeen perhe kuitenkin sai pian suru-uutisen: tyttö on liian pieni elinluovuttajaksi.
Vauva syntyi tammikuun kahdeksas päivä 2018 ja sai nimekseen Ava-Joy. Perhe sai kuitenkin pian suru-uutisen: tyttö on liian pieni elinluovuttajaksi. Hän jäi juuri ja juuri alle vaaditun painorajan, kertoo NZ Herald -lehti.
– Kun saimme tietää, että hän oli vain 55 grammaa alipainoinen – saman verran painaa (pikku)pussi sipsejä – olimme murtuneita, Martin sanoo.
– Se (elinluovutus) ei ollut ainoa syy, miksi jatkoimme raskautta, mutta olisi ollut niin upeaa, että hän olisi voinut auttaa toista lasta. Aion lahjoittaa munuaisen hänen kunniakseen.
Ava syntyi keisarileikkauksella
Tammikuun alussa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, ettei Ava todennäköisesti ehtisi kasvaa tarpeeksi isoksi elinluovutusta varten. Lääkärit myös suosittelivat keisarileikkausta mahdollisen kohtukuoleman vuoksi. Martin miehineen suostui.
– Yhdessä vaiheessa olisin antanut mitä tahansa, että tämä olisi jo ohi. Kun saimme ajan keisarileikkaukseen, olisin antanut mitä vain, että raskaus olisi voinut jatkua, Martinin mies Scott kommentoi.
– He sanoivat, että vaikka haluaisimme jatkaa, hän ei pääsisi oikeaan painoon. Olin turta. Tiedät, koska lapsesi syntyy, mutta samalla tiedät päivän, jona lapsesi kuolee, Martin sanoo.
Ava ei avannut silmiään, mutta hän itki syntyessään. Perhe iloitsi; Martin ei ollut uskonut, että he saisivat kuulla Avan itkua.
– Se oli kaikista kaunein asia. Se, että hän päästi (äänen) on jotakin, mitä meiltä ei koskaan voida viedä, Martin sanoo.
"Mikään ei valmista sinua oman lapsesi kuolemaan"
Ava uhmasi todennäköisyyksiä ja eli 96 minuuttia syntymänsä jälkeen. Tuona aikana lapsi liikahteli, äänteli ja piti äitinsä sormesta kiinni.
– Jotkut ihmiset, ammattilaiset mukaan lukien, ovat sanoneet, että meillä oli noin 20 viikkoa aikaa valmistautua tähän. Mutta mikään ei valmista sinua oman lapsesi kuolemaan. Joka päivä odotat, että heräät pahimmasta painajaisestasi, etkä herää, Martin sanoo.
– Mutta nuo 96 minuuttia, kun hän oli elossa, olivat elämämme parhaat. Tekisin sen kaiken uudelleen. En antaisi noita 96 minuuttia pois mistään hinnasta. Ava kosketti useampia elämiä noiden minuuttien aikana kuin itse voisin koskettaa 96 vuodessa.
Perhe aikoo perustaa Avan kunniaksi järjestön
Perhe otti Avasta muistoksi valokuvia, ja hänelle hankittuja vaatteita säilytetään muistorasiassa muiden esineiden kanssa. Heille on satanut tukea.
Perhe aikoo perustaa Avan kunniaksi järjestön, joka auttaa kuolemansairaiden vauvojen vanhempia.
– Arvokkaan tyttäremme menetys on ollut täyttä helvettiä, mutta emme muuttaisi mitään. Tekisimme sen uudestaan, Martin sanoo.
