Airiston Helmen tapaus puhuttaa asiantuntijoita: "Nyt on aika herätä, että kansallinen turvallisuus ei ole vitsi"

Poliisi on kertonut julkisuuteen vain, että tutkinta koskee vakavia talousrikoksia. Kaksi epäiltyä, venäläis- ja virolaismiehet, on vangittu.

STT on kysynyt joukolta asiantuntijoita hybridivaikuttamisesta. Haastateltavina ovat kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll, Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostonjohtaja Jukka Savolainen, ympäristöneuvos Matias Warsta puolustusministeriöstä, vanhempi tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista sekä Viron Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ivo Juurvee.

Miksi kiinteistöjen omistamista koskeva laki muuttuu?

Valtioneuvoston kanslian työryhmä on linjannut, että "tilannekuvan parantamiseksi olisi tarpeen valvoa nykyistä laajemmin ulkomaalaisten kiinteistönhankintoja maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen sekä huoltovarmuuden kannalta merkittävillä alueilla".

Airiston Helmi on vielä tiukasti simpukassa

–  Sadat viranomaiset osallistuivat keskusrikospoliisin johdolla Airiston Helmen tiloihin tehtyihin kotietsintöihin viime viikonloppuna. Operaatiossa oli mukana ainakin KRP:n, Rajavartiolaitoksen ja Lounais-Suomen poliisin edustajia.

–  Kotietsintöjä tehtiin kaikkiaan 17 kohteessa sekä Turun saaristossa että mantereella Airiston Helmi -nimisen yhtiön tiloissa.

–  Venäläistaustainen Airiston Helmi toimii rekisteritietojen mukaan kiinteistöalalla. Viime vuosina yhtiö on raportoinut tappiollisista tuloksista.

–  Viranomaisoperaatiossa löydettiin suuri määrä asiakirjoja ja sähköisiä tallennusvälineitä sekä useita miljoonia käteistä rahaa.

–  Yhtiön edustajia epäillään rahanpesu- ja verorikoksista.

–  Tällä hetkellä vangittuna on yksi Venäjän ja yksi Viron kansalainen. Poliisi ei kerro tämänhetkistä epäiltyjen määrää.

–  Viranomaiset eivät ole ottaneet kantaa Airiston Helmen mahdolliseen muuhun rooliin kuin epäiltyihin talousrikoksiin.

–  Yhtiö on STT:n tietojen mukaan kiinnostanut muun muassa Puolustusvoimia.

–  Yrityksen saariostot ovat herättäneet huomiota, koska niitä sijaitsee Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeiden vesiväylien varrella.

–  Suojelupoliisi on arvioinut, että vieraiden valtojen edustajien maakaupat saattavat olla turvallisuusriski Suomelle. Se ei ole ottanut mitään kantaa Airiston Helmen mahdolliseen merkitykseen kansalliselle turvallisuudelle.

–  Suojelupoliisin päällikkö analysoi yleisellä tasolla Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteen muuttuneen voimakkaasti.

 STT

Turvallisuusympäristön muutos on siis pakottanut tarkastelemaan myös lainsäädäntöä ja varautumaan hybridivaikuttamiseen. Kiinteistöt ja maaomaisuus ovat yksi tällaisen vaikuttamisen väline. Lakia laadittaessa tulee kuitenkin sovittaa yhteen esimerkiksi avoimen yhteiskunnan vaatimukset, houkuttelevuus investointeihin ja omaisuuden suojan kunnioittaminen, pohtii Matias Warsta.

Jarno Limnéll huomauttaa, että lakien valmistelu huolella on välttämätöntä, mutta asialla on kääntöpuolensa. Aiemmin uhkien muodostuminen pystyttiin näkemään pidemmällä aikajänteellä, jolloin aikaa vastatoimiin oli enemmän.

Millaisia tekijöitä lain uudistamisessa pitää ottaa huomioon?

–  Tänä päivänä turvallisuusympäristöä ja uhkia leimaa yllättävä ja nopea ilmeneminen. Se tarkoittaa, että meidän on yhteiskuntana tietyllä tavalla oltava jatkuvassa valmiudessa, Limnéll sanoo.

–  Vaikuttamisen tavat muuttuvat koko ajan. Erityisesti teknologisten vaikutuskeinojen muutosnopeus on edelleen kiihtyvä, hän toteaa.

Siksi ennakointikyvyn merkitys turvallisuusuhkiin varautumisessa korostuu yhä enemmän.

Puolustusministeriön Warsta vertaa tilannetta Ruotsiin, jonka turvallisuusintressit ovat samankaltaisia kuin Suomen.

–  Ruotsissakin oli 1990-luvun alussa henki se, että maakauppoja pyrittiin vapauttamaan, eikä silloin koettu tällaista uhkaa kovin relevanttina. Turvallisuusympäristön muutos on havahduttanut, että se voi kehittyä vieläkin huonompaan suuntaan. On hyvä varautua pahan päivän varalle olevilla keinoilla, hän arvioi.

Mikael Wigell tuo esille sen, että nykyisellään Suomessa ei systemaattisesti seurata, kuka tänne investoi ja mihin.

–  Se on yksi asia, missä lainsäädäntö on laahannut perässä.

Miten naapurit ovat ratkaisseet ulkomaalaisten maan- tai kiinteistönomistuksen?

Ruotsissa pohditaan mahdollista lakimuutosta ja sitä, olisiko syytä säätää samantapainen lainsäädäntö kuin Suomeen on tulossa. Kiinteistömarkkinoita on vapautettu sääntelystä 1990-luvun alusta lähtien.

Virossa maanhankintaa tietyillä alueilla on rajoitettu puolustussyistä. Käytännössä laki koskee Viron ja Venäjän välistä rajaseutua ja osaa saarista. Määräysten piirissä eivät ole Euroopan talousalueen kansalaiset ja yhtiöt, Ivo Juurvee kertoo. Hän toteaa, että järjestelmä ei täysin pysty estämään omistuksen joutumista vääriin käsiin erilaisten bulvaanijärjestelyjen vuoksi.

Norjasta ei löydy juuri julkista tietoa, vaan strategisten kohteiden turvaaminen hoidetaan usein sopimusteitse. Monet strategisesti merkittävät kohteet ympäristöineen sijaitsevat valtion omistamilla alueilla.

Miten kiinteistöjen omistaminen ja hybridivaikuttaminen voisivat liittyä toisiinsa?

Aika näyttää, onko Airiston Helmellä mitään tekemistä hybridivaikuttamisen kanssa. Se on mahdollista. Ulkopoliittisen instituutin Wigell painottaa, että ei tunne tapauksen yksityiskohtia, vaan pohtii ainoastaan teoreettisia vaihtoehtoja.

–  Airiston Helmen maaomistukset ovat Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeisillä reiteillä, joten näitä paikkoja voisi käyttää häiritsemään huoltovarmuutta ja meriliikennettä osana laajempaa operaatiota kiristyvässä turvallisuustilanteessa.

Wigell spekuloi myös toisella teoreettisella mahdollisuudella.

–  Me tiedämme, että Venäjän tiettyjen tahojen korruptioverkosto on aika iso maailmanlaajuisesti, joten tämä voisi liittyä siihen.

Mitä hybridivaikuttamisella tavoitellaan?

Wigell kuvailee hybridivaikuttamisen peruslogiikkaa eli kiilan lyömistä. Se tarkoittaa, että eri keinoin, kuten talouden, diplomatian tai tarkoituksellisen harhaanjohtamisen avulla, yritetään lyödä kiilaa yhteiskunnan sisälle tai eri maiden välille.

Häirintä voi vaikuttaa esimerkiksi sisä- tai ulkopolitiikan päätöksiin, tiedonvälitykseen tai käyttää hyväkseen demokratian perinteisiä hyveitä, kuten avoimuutta ja sitä, että valtiolla on vain rajalliset valtuudet kontrolloida ihmisiä.

–  Esimerkiksi joku ulkoinen taho voi tietoisesti pyrkiä ostamaan tiettyä mediaa ja hakea vaikutusta sitä kautta. Tällainen tapahtuu yleensä välikäsien kautta.

Omistuksen ja hallinnan ketjutus on bulvaanien toiminnalle tyypillistä.

Hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolainen muistuttaa vaikuttamisen vakavista seurauksista.

–  Nyt on aika herätä, että kansallinen turvallisuus ei ole vitsi, vaan sen pettäminen voi aiheuttaa dramaattisen kamalia seurauksia maan asukkaille.