Ainakin viisi kuollut Myanmarin levottomuuksissa

YK:n turvallisuusneuvosto on parhaillaan kokoontunut pohtimaan Myanmarin tilannetta.

Sekä mielenosoitusten että niiden tukahduttamisyritysten uskotaan jatkuvan myös huomenna. Asiantuntijat pelkäävät, että sotilasjuntta koventaa otteitaan.

Myanmarin eli entisen Burman sotilasjuntan väkivaltaiset yritykset tukahduttaa munkkien mielenosoitusmarssit ovat poikineet välittömästi vastatoimia.

YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon ilmoitti illalla erityislähettiläänsä matkustavan viipymättä paikalle neuvottelemaan juntan kanssa. Jyrkkä tuomio juntalle tuli myös Yhdysvalloilta ja EU:lta, joiden mielestä Burmaa vastaan pitäisi harkita uusia pakotteita.

Asiasta oli määrä keskustella myöhään illalla YK:n turvallisuusneuvoston erityisistunnossa. Tilanne on kuitenkin hankala, sillä Venäjän mielestä kyse on Burman sisäisestä asiasta.

Useita kuollut levottomuuksissa

Myanmarin eli entisen Burman sotilashallinto on vastannut buddhalaismunkkien rauhanomaisiin mielenosoitusmarsseihin väkivallalla. Vähintään viiden ihmisen kerrottiin saaneen surmansa Yangoonin kaupungissa, ja lisäksi toistasataa ihmistä loukkaantui ja yli 200 pidätettiin.

Juntan vastaiskua toista viikkoa kestäneisiin marsseihin oli osattu pelätä, mutta se oli silti järkytys niin Myanmarissa kuin ulkomaillakin. Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin NLD-liike kutsui tapahtumia suurimmaksi vääryydeksi historiassa.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat kehottavat YK:n turvallisuusneuvostoa harkitsemaan pakotteita Burman sotilasjohtoa vastaan. Samalla EU ja Yhdysvallat vaativat yhteisessä lausunnossaan sotilasjunttaa lopettamaan väkivallan mielenosoittajia vastaan.

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu vielä tänään käsittelemään Burman tilannetta. Kokouksen on määrä alkaa kymmeneltä Suomen aikaa.

Ihmisoikeusjärjestöt vaativat myös Myanmarin harvoja tukijoita, kuten Kiinaa ja Intiaa puuttumaan tilanteeseen ajoissa.

- Maan armeija on osoittanut olevansa valmis tappamaan mielenosoittajia lopettaakseen protestit, muistutti Human Rights Watchin edustaja Brad Adams.

Otteet saattavat vielä koventua

Tämänpäiväiset tapahtumat alkoivat Rangoonissa viime päiviltä tutuksi tulleella tavalla, kun tuhannet munkit kokoontuivat kaduille marssimaan junttaa vastaan. Mutta tällä kertaa poliisit ja sotilaat estivät pääsyn marssien lähtöpaikkana toimineeseen Shwedagonin temppeliin.

Kun munkit lähestyivät temppeliä, ampuivat viranomaiset varoituslaukauksia ja pamputtivat mielenosoittajia. Tästä huolimatta noin tuhat munkkia kokoontui myöhemmin päivällä uuteen marssiin, joka puolestaan pyrittiin hajottamaan kyynelkaasulla. Ainakin kaksi munkkia piestiin yhteenottojen aikana kuoliaaksi ja yksi sai surmansa varoituslaukauksesta. Lisäksi yhden siviilin kerrottiin menehtyneen ampumahaavoihin.

Illan tullen Yangoonin kadut tyhjenivät. Sotilasjuntta on julistanut kaupunkiin yöllisen ulkonaliikkumiskiellon. Sekä mielenosoitusten että niiden tukahduttamisyritysten uskotaan jatkuvan huomenna. Asiantuntijat pelkäävät, että juntta koventaa otteitaan.

- Vastakkain on kaksi Burman ainoaa instituutiota, jotka kykenevät maanlaajuiseen mobilisaatioon. Jompi kumpi niistä murtuu, arvioi Bradley Babson, joka toimi maassa aiemmin Maailmanpankin edustajana.

Halonen: Burman tilanteeseen on puututtava

Presidentti Tarja Halonen on ottanut YK-puheessaan esille Burman ja maasta kuuluvat yhä huolestuttavammat uutiset.

- Meidän on toimittava, vaati Halonen puheessaan yleiskokouksen avajaisissa.

Hän painotti myös YK:n uudistustarvetta. - Meidän ei pidä säästää ponnistuksia jatkaaksemme YK:n kaikinpuolista uudistamista, hän sanoi.

Myös uusi ihmisoikeuskomitea vaatii hänen mukaansa silmälläpitoa.

- Meidän jatkettava työtämme sen eteen, että komiteasta tulee uskottava, kykenevä puolustamaan ja korostamaan maailmanlaajuisesti miesten, naisten ja lasten ihmisoikeuksia.

Presidentti korosti puheessaan myös YK:n roolia ilmastonmuutoksen hallinnassa.

- Korkean tason kokous maanantaina oli menestys, iloitsi Halonen viitaten YK-viikon aloittaneeseen ilmastohuippukokoukseen. - YK:lla on keskeinen rooli tässä prosessissa.

Hän peräänkuulutti myös naisten aseman korostamista rauhantyössä. Hänen mukaansa naisia pitäisi olla aiempaa enemmän mukana rauhanneuvotteluissa, konfliktien ehkäisyssä sekä rauhanrakennustoiminnassa.

Myanmar juntan antama nimi

Vallankaappauksen tehnyt sotilasjuntta vaihtoi 1989 Burman englanninkielisen nimen Myanmariksi (virallisesti Myanmarin liitto). Vaihtoa perusteltiin sillä, että Burma-nimi syrji maan vähemmistökansoja, sillä kaikki asukkaat eivät ole etnisesti burmalaisia.

Sotilasjuntta vaihtoi samalla myös silloisen pääkaupungin nimen Rangoonista Yangoniksi. Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi on vastustanut kansainvälisiä nimenmuutoksia, jottei sotilasjunttaa tunnustettaisi johtajaksi.

Burma-nimi ei ole siirtomaa-ajan perintöä. Väestön kielenkäytössä maan nimi on vuosisatoja ollut "bama pyi", Burman maa. Esimerkiksi kansallishymnissä lauletaan "bama pyi".

Virallinen, kirjoitettu nimi burman kielellä puolestaan on "pyidaungsu myanma naing-ngan", Myanmarin valtioliitto. Nämä nimitykset ovat olleet olemassa rinnakkain jo brittiläisen siirtomaavallan päättyessä 1948.

Kansainvälinen käytäntö on, että jokaisessa maassa käytetään omankielisiä nimiä muiden valtioiden nimistä. Näin esimerkiksi Suomen nimi on kansainvälisesti useimmiten Finland, Sverigen puolestaan Sweden - tai Suomessa Ruotsi. Kyseessä ovat vakiintuneet käytännöt.

Nimi Burma on käytössä maailmalla melko laajalti. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Britannian, Irlannin ja Australian hallitukset käyttävät Burmaa, Euroopan unioni puolestaan diplomaattisesti termiä Burma/Myanmar. Burma-nimi on yleisesti käytössä myös esimerkiksi Saksassa, Virossa ja Ruotsissa.

YK-yhteyksissä maan virallinen nimi on Myanmar. Tämä on myös Suomen viranomaisten käyttämä nimi.

Tiedotusvälineissä käytäntö vaihtelee. Esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC käyttää Burmaa, kun taas CNN uutisoi Myanmarista.

(MTV3-STT-AFP-Reuters)

Katso myös: Myanmarin tie kohti demokratiaa