Korkeasaaren lintukuraattorin mukaan valkoposkihanhien aiheuttamat ongelmat olisi hyvä laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.
Korkeasaaren lintukuraattori Ville Vepsäläiselle valkoposkihanhet ovat tuttu näky työpaikalla.
Korkeasaaren eläintarhan alueella pesii tänä kesänä noin 200 valkoposkihanhipariskuntaa. Pesimäkausi on tällä hetkellä ohi ja luonnollisesti myös hanhet suhtautuvat ihmisiin stressittömämmin kuin esimerkiksi huhti- ja toukokuussa.
"Jos ihminen tulee pesän ja koiraan väliin, isähanhi voi vähän sähistä, näyttää kieltä, tai juosta ihmisiä kohti. Mutta sitten ne yleensä pysähtyy siihen."
Loppukeväästä meno on kuitenkin erilaista: Kun poikasten haudontavaihe on meneillään, vahtivat myös isähanhet tiiviisti pesiään ulkopuolisilta.
– Jos ihminen tulee pesän ja koiraan väliin, isähanhi voi vähän sähistä, näyttää kieltä, tai juosta ihmisiä kohti. Mutta sitten ne yleensä pysähtyy siihen. Se on kuitenkin luonnollista, että isähanhi vahtii pesää, Vepsäläinen sanoo.
Vepsäläinen kertoo, että Korkeasaari on laittanut tänä vuonna valtavasti resursseja siihen, että ihmisten ja hanhien yhteenotoilta vältyttäisiin.
– Me olemme pyrkineet kovasti valistamaan ihmisiä. Pesiä on merkitty monella tavalla, jotta ihmiset osasivat kiertää ne. Paljon kylttejä ja ohjeita eri kielillä, on näytetty jopa videoita, hän kertoo.
Aikuiset kivittävät ja potkivat valkoposkihanhia ja kaatavat niiden päälle kahvia Korkeasaaressa – "Övereimmistä tapauksista ovat vastanneet perheenisät, hyvin outoa machoilua"
Helsinki Zoo archives
Yhteenottoja kävijöiden kanssa Korkeasaaressa
Vepsäläinen kuitenkin kertoo, että Korkeasaaressa on törmätty viime vuosina useisiin ikäviin tilanteisiin, joissa kävijät ovat vahingoittaneet hanhia törkeästi.
Vepsäläisen mukaan parin kesän ajan on tullut tilanteita, joissa ihmiset tahallaan ärsyttivät hanhia muun muassa kivittämällä, potkimalla ja kaatamalla kuumaa kahvia linnun niskaan.
"Ensin eläintarhaan maksetaan pääsylippu ja osa ihmisistä sitten haluaa rääkätä luonnonvaraisia eläimiä."
– Kaikkein ikävintä on se, että jos hanhea ärsytetään niin se ei välttämättä tule välttämättä sen ärsyttäjän päälle, vaan seuraavien vastaantulijoiden päälle, Vepsäläinen kertoo.
– Ensin eläintarhaan maksetaan pääsylippu ja sitten osa ihmisistä haluaa rääkätä luonnonvaraisia eläimiä.
Vepsäläinen sanoo, että pahimmat hanhien häirintätapaukset ovat tapahtuneet aikuiskävijöiden toimesta.
– Yllättävää on, että kaikkein överimmistä tapauksista ovat vastanneet perheenisät. Heillä on ilmeisesti jonkinlainen halu näyttää, että tässä suojellaan nyt omaa perhettä. Hyvin outoa machoilua, hän kertoo.
– Suurin osa asiakkaistamme suhtautuu hanhiin kuitenkin neutraalisti eikä tule niin sanottua nokkapokkaa.
MTV
Valkoposkihanhi on tulokaslaji, ei vieraslaji
Hyvin moni pitää valkoposkihanhea vieraslajina, jonka ihminen olisi tuonut Suomeen. Vepsäläinen muistuttaa, että kyseinen laji on levittäytynyt luonteisesti Itämerelle ja sitä kautta myös Suomeen.
"Täällä on olleet hyvät pesimäolosuhteet, täällä on ollut ravintoa ja kanta on alkanut sitten kasvamaan."
– Valkoposkihanhi on tulokaslaji, ei vieraslaji. Tulokaslaji tarkoittaa sitä, että laji laajentaa levinneisyysaluettaan. Linnuthan esimerkiksi voi hyvin nopeasti lentää paikasta toiseen.
Valkoposkihanhien pääpopulaatio elää Venäjällä, jossa niitä on noin miljoona paria. Lintujen muuttoreitti kulkee Itämerta pitkin, mistä ne ovat myös saapuneet Suomeen jo vuonna 1981.
– Täällä on olleet hyvät pesimäolosuhteet, täällä on ollut ravintoa ja kanta on alkanut sitten kasvamaan.
MTV
Korkeasaaresta päästettiin hanhia luontoon
80-luvulla Korkesaareen saapui myös tarhavalkoposkihania. Korkeasaareen tuli tällöin myös luonnonvaraisia hanhia Ruotsista ja ne alkoivat lisääntyä tarhayksilöiden kanssa.
Korkeasaaressa saatiin tällöin idea, että hanhien poikasia voitaisiin vapauttaa Kruunuvuoren selälle.
Joidenkin mukaan Korkeasaareen päätös vapauttaa valkoposkihanhia luontoon olisi saanut aikaan aikoinaan hanhien räjähdysmäisen kannan kasvun.
"Tulokaslajille on myös tyypillistä, että ne lisääntyvät voimakkaasti alussa mutta kannan kasvu taittuu myöhemmin"
Vepsäläisen mukaan tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.
– Tällöin vapautettiin vain noin 50 lintua. Onhan se selvää, että 50 lintua ei tätä Suomen populaatiota ole voinut tehdä. Varsinkin kun on selvää, että se on alkanut täällä jo 80-luvun alussa luontaisestikin pesimään. Tulokaslajille on myös tyypillistä, että ne lisääntyvät voimakkaasti alussa mutta kannan kasvu taittuu myöhemmin.
Vepsäläisen mukaan nykypäivän hanhikeskustelua varjostaa sosiaalisessa mediassa väärä tieto ja se, että mututuntumasta on tehty faktaa.
– Paljon toistetaan esimerkiksi mantraa, että pääkaupunkiseudun valkoposkihanhikanta kasvaa koko ajan, kun taas ympärikeskuksen vuosittaislaskennoissa on havaittu, että se on itse asiassa viimeiset kolme vuotta vain vähentynyt, Vepsäläinen ihmettelee.
Lehtikuva/MTV3
"Jos luonnonvaraiset eläimet kakkaavat luontoon, ei se ole kovin tavatonta"
Vepsäläinen kuitenkin ymmärtää, että isot hanhilaumat nurmialueilla voivat aiheuttaa paheksuntaa ulkoilevissa ihmisissä. Vepsäläisen mukaan hanhien aiheuttamat ongelmat olisi kuitenkin hyvä laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.
– Jos luonnonvaraiset eläimet esimerkiksi kakkaavat luontoon, ei se ole kovin tavatonta. Ymmärrän kyllä jos on nurmikko ja haluaa pitää piknikiä, niin se onhan se vähän kiusallista. Mutta niin on myös se, mitä ihminen tekee, kun saastuttaa itämerta ja ympäristöä.
26.07.2019 kello 11.53: Artikkelia muokattu. Korjattu linnun saapumisvuosi Suomeen.
