Irtautuminen työelämästä on muuttumassa tänä vuonna olennaisesti siten, että esimerkiksi opintovapaiden aikuiskoulutustukeen ja vuorotteluvapaaseen on tulossa merkittäviä muutoksia Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnitelmissa. Molempia ollaan lakkauttamassa jo tulevana kesänä.
Petteri Orpon hallituksen kaavailuissa sekä aikuiskoulutustuki että vuorotteluvapaa olisivat jäämässä unholaan ensi heinäkuun jälkeen.
Hankkeet ovat pitkällä, sillä tiistaina 14. helmikuuta Lainsäädännön arviointineuvosto antoi asiasta lausuntonsa.
Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi tammikuussa MTV:lle, että lakkautettavan aikuiskoulutustuen tilalle tulevia malleja valmistellaan työryhmässä kevään kehysriiheen mennessä. Esillä on ollut esimerkiksi opintotukeen tai -lainaan pohjautuvia malleja.
Lue myös: Aikuiskoulutustuki lakkautetaan: Työministeri avasi MTV:lle, mitä on valmisteltavana sen tilalle – palkkaa opiskeluajalta
Vuorotteluvapaa jää unholaan
Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevaa lakimuutosta on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä.
Tiistaina 12.12.2023 julkaistun hallituksen esitysluonnoksen mukaan lakkauttaminen tulisi voimaan siten, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024.
Heinäkuussa alkanut vuorotteluvapaa voisi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n johtoryhmän jäsenen sekä työ ja turva -osaston johtajan Saana Siekkisen mukaan mahdollisuudet jonkinlaiseen työelämän hengähdystaukoon ovat käymässä vähiin.
– Aika paljon nyt putsataan hengähdystaukoja ihmisiltä. Vuorotteluvapaata ovat käyttäneet uransa loppupäässä olevat ihmiset, jotka haluavat tauon, että jaksavat vielä uransa loppuun.
– Vuorotteluvapaan käyttö on ollut aika pientä viime vuosina, koska etuutta leikattiin niin paljon jo 2017. Siinä on todella kovat työvaatimukset. Pitää olla ollut yli 20 vuotta työelämässä, että sitä on pystynyt käyttämään, Siekkinen kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Lue myös: Aikuiskoulutustuen hakemukset hurjassa kasvussa lakkautuspäätöksen lähestyessä
Nouseeko uudelleenkouluttautujan tie pystyyn?
Hallituksen aikeet lakkauttaa aikuiskoulutustuki olisi tulossa voimaan 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen elokuun alkua.
Opintovapaata voi siis hakea jatkossakin, mutta taloudellinen tuki päättyy elokuussa, jos nykyhallituksen suunnitelmat toteutuvat.
– Jäljelle jää oikeastaan tavallinen opintotuki, joka on muutama sata euroa kuukaudessa, Siekkinen toteaa.
Siekkinen on erityisen huolissaan heistä, jotka haluavat vaihtaa uuteen, nykytyönantajasta riippumattomaan, ammattiin.
– Ne mahdollisuudet heikkenevät olennaisesti aikuiskoulutustuen lopettamisen myötä. Koulutuksen järjestäjien pitää miettiä ja tarjota jatkossa sellaisia mahdollisuuksia, että työn ohessa voisi opiskella yhä enemmän.
– Mielestäni yhteiskunnassa on yhteisymmärrys siitä, että tarvitsemme osaamisen kehittämistä työuran aikana yhä enemmän ja varmasti uusia toimia on mietittävä, Siekkinen arvioi.
Jos siis nykyjärjestelmässä haluaa opintovapaalle, niin SAK:n johtajan mukaan kannattaa pitää kiirettä.
– Nyt on jo kiire. Tilannetta kiristää myös se, että jos esimerkiksi hakee yhteishaussa hakee opintoihin, niin ne opinnot todennäköisesti alkavat niin myöhään, ettei voi enää saada aikuiskoulutustukea.
Katso artikkelin alussa olevalta videolta koko haastattelu, jossa kerrotaan muun muassa mitä niin sanotun eläkeputken tilalle on säädetty.