Koronakriisin runtelema lentoyhtiö SAS kertoo tiistaina loppuvuoden tuloksistaan. Odotus on, että tappio on voinut nousta lähelle kahta miljardia Ruotsin kruunua (noin 190:tä miljoonaa euroa) eli lähes yhtä suureksi kuin samalla jaksolla vuotta aiemmin.
Lentoyhtiön kriisi kärjistyi viime viikolla, kun norjalainen DNB-pankki laski osakkeen tavoitehintaa ja arvioi, että SAS saattaa tarvita saneerauksen jotta konkurssi vältettäisiin. Yhtiön jo kovia kokenut pörssikurssi laski saman tien yli viidenneksellä.
Kerroimme aiemmin: Syviin talousvaikeuksiin sukeltanut lentoyhtiö SAS saa Ruotsilta satojen miljoonien tuen – sai toukokuussakin 300 miljoonan euron lainan Ruotsilta ja Tanskalta
Tulosjulkistusta aikaistettiin viikolla, mitä analyytikot pitävät myös huonona merkkinä.
Viime vuoden loppuneljänneksellä matkustajamäärät jäivät odotuksia huonommiksi koronan omikronmuunnoksen takia, mutta myös epäsuotuisat valuuttakurssivaihtelut ovat painaneet yhtiön tulosta. Sydbankin analyytikko Jacob Pedersen katsoo, että toimitusjohtaja Anko van der Werffin pitäisi esitellä yhtiölle strategisia vaihtoehtoja.
Kaikkien aikojen pahin kriisi
SAS on ollut vaikeuksissa monesti aiemminkin. Lentoliikenteen sääntelyn purku tuli Ruotsissa voimaan 1992 ja merkitsi yhtiölle sen loiston vuosien loppua. Aiemmin SAS oli voinut periä monta tuhatta kruunua Lontoon-lennosta, mutta nyt markkinoille putkahti Ryanairin kaltaisia halpalentoyhtiöitä, jotka saattoivat tarjota saman matkan alle tuhannella. Raskaan kulurakenteen painama SAS oli helisemässä.
Yhtiötä pitkään seurannut toimittaja Richard Björnelid toteaa, että yhtiö aliarvioi halpalentoyhtiöiden haasteen Euroopan markkinoilla. Samalla se oli liian pieni vallatakseen markkinaosuuksia Pohjois-Amerikan ja Aasian liikenteestä.
90-luvun kriisin jälkeen tuli uusia vaikeuksia, kuten vuoden 2001 terrori-iskut, epäonnistunut halpalentoviritelmä Snowflake, finanssikriisi ja vuosi 2012, jolloin yhtiö viimeksi oli konkurssin partaalla. Hallituksen entinen varapuheenjohtaja Jacob Wallenberg kertoi myöhemmin, että yhdessä vaiheessa SAS:n kassassa oli rahaa kymmeneksi päiväksi ja konkurssijuristi paikalla johtokunnan kokoushuoneessa.
Mikään aiemmista kriiseistä ei kuitenkaan vedä vertoja koronapandemian aiheuttamalle iskulle. Omistajat eli Ruotsin ja Tanskan valtio sekä Wallenbergien säätiöt ovat joutuneet pääomittamaan yhtiötä yhteensä 14 miljardilla kruunulla.
SAS lentää tulevaisuuteen sankassa sumussa, sillä kukaan ei vielä tiedä, miten matkustaminen pandemian myötä muuttuu. SAS:n ongelmana on jatkossakin varsin raskas kulurakenne, vaikka lentäminen alkaisi palautua ennalleen.
Uutistoimisto Bloombergin kokoamien ennusteiden mukaan analyytikot odottavat tappioiden nousevan keskimäärin 1,65 miljardiin kruunuun ja liikevaihdon 5,2 miljardiin. Ennen viime vuoden loka-joulukuuta SAS:n kassassa oli 7,3 miljardia kruunua ja velkataakka oli kasvanut 40,5 miljardiin.
Norjalainen DNB arvioi kassan kutistuneen nyt noin 5,6 miljardiin kruunuun.