Afganistanin viimeiset suomalaisjoukot kotiin tällä viikolla – tästä 20 vuoden sotilasoperaatiosta oli kyse: Mitä käy, jos maa ajautuu uuteen kaaokseen?

Afganistanissa palvellut Tuomas Muraja kertoo, että mielenterveysoireet voivat startata pitkään kotiutumisen jälkeen:"Vertaistuki on tärkeää" 1:21
Katso myös video: Näin Afganistanissa palvellut Tuomas Muraja kuvailee mielenterveysongelmia, jotka voivat alkaa pitkän kotiutumisen jälkeen

Sotilasjoukkojen vetäytymisen jälkeen Afganistanin tilanne jää vain arvailujen varaan.

Aiemmin tänään kerrottiin, että viimeinen suomalaisjoukkojen ryhmä kotiutetaan Afganistanista tällä viikolla. Suomalaisten toiminnan päättyminen maassa liittyy Naton huhtikuiseen päätökseen lopettaa sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa.

MTV:n Uutisaamun Maailmanselittäjät-osiossa keskusteltiin Afganistanin tilanteesta. Voit katsoa artikkelin lopusta koko keskustelun. Ulkopoliittisen instituutin vieraileva asiantuntija Olli Ruohomäki kertoi ohjelmassa, että Afganistanista veäytymisen taustalla oli Joe Bidenin päätös.

– 20 vuotta on ollut konfliktia ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden totesi, että nyt se riittää. Silloin kun Yhdysvallat päättää lähteä, kaikki muutkin lähtevät, Ruohomäki sanoo.

Afganistaniin lähdettiin alun perin terrorijärjestö al-Qaidan perässä. Taustalla oli myös kosto syyskuun 11. päivän iskuista.

– Al-Qaidaa lähdettiin jahtaamaan ja se oli se pääasiallinen syy koko interventioon, Ruohomäki sanoo.

"Yhdysvallat hävisi sodan"

Suuri merkkipaalu Afganistanin operaatiossa saavutettiin vuonna 2011, kun  amerikkalaissotilaat tunkeutuivat onnistuneesti Osama bin Ladenin kotiin ja eliminoivat hänet lähietäisyydeltä. Ruohomäki kertoo, että al-Qaidan verkosto on tuhottu "aika perusteellisesti".

– Pesiytyykö al-Qaida jatkossa uudelleen, se jää nähtävästi.

al-Qaidan kukistamisesta ja Osama Bin Ladenin surmaamisesta huolimatta Ruohomäki sanoo, että Yhdysvallat hävisi Afganistanin sodan.

– Kyseessä epäsymmetrinen sodankäynti. 20 vuotta on pyritty tuhoamaan ja kukistamaan myös Taliban ja siihen ei ole kyetty, niin johtopäätökset ovat selvät.

Taliban näyttelee nykyään ja tulevaisuudessa yhä merkittävämpää roolia Afganistanin poliittisessa elämässä. Kyseessä on sunnalainen ääriliike, joka kannattaa Sharia-lakia.

Ruohomäen mukaan Taliban on osa Afganistanin DNA:ta, ja sillä on merkittävä rooli eteläisen Afganistanin yhteisössä.

– Taliban on osa Afganistanin poliittista tulevaisuutta, Ruohomäki sanoo.

– Taleban tulee ilman muuta pääsemään valtaan tavalla tai toisella lähitulevaisuudessa. Se tulee olemaan niin sanotusti 90-luvun hirmuhallinnon kevyt versio.

Taliban kannattaa sharia-lakia, johon yhdistyy perinteinen tapaoikeus eli erilaiset ongelmat ja ristiriitatilanteet ratkaistaan paikallisen perimäoikeuden mukaan.

– Jos ajatellaan länsimaista oikeuskäytäntöä niin aika kovaa kamaa, Ruohomäki sanoo.

Miten käy siviiliyhteistyön?

Afganistanista on nyt käynnissä maiden sotilaallinen vetäytyminen. Siviiliyhteistyötä puolestaan halutaan jatkaa.

– Kuinka mahdollista siviiliyhteistyön jatkaminen on, jos maa ajautuu kaaokseen, se on aika iso kysymys, Ruohomäki sanoo.

– Tällä hetkellä esimerkiksi liikkuminen Kabulin ulkopuolella kansainvälisen yhteisön edustajille on hyvin ongelmallista. YK on kuitenkin läsnä eri järjestöinä.

Katso koko keskustelu Afganistanin tilanteesta alla olevalta videolta:

Maailmanselittäjät: Rauhanturvaajat lähtevät, mitä tapahtuu Afganistanille? 8:58
Maailmanselittäjät: Rauhanturvaajat lähtevät, mitä tapahtuu Afganistanille?

Lue myös:

    Uusimmat