Tunnettu kapellimestari uskoo selvittäneensä kehittyneen äänenkäsittelyohjelman avulla, että osa Ulvilan murhan hätäpuhelutallenteelta kuuluvista äänistä olisi soitettu nauhoitteelta. Kyseisen ohjelman tunteva ääniasiantuntija suhtautuu analyysiin kuitenkin epäillen.
– Tämä ohjelma ei anna mitään yksiselitteistä dataa siitä, että tässä puhuu yksi henkilö ja tässä toinen. Tulkinta on täysin havaitsijan kuulohavainnon varassa. Kyseessä on ainoastaan kapellimestarin mielipide, ei kylmä fakta, kertoo äänisuunnittelija ja studiotekniikan kouluttaja Janne Huotari.
Ulvilan surmatapaus nousi jälleen viime viikolla otsikoihin, kun tieto uudesta lisätutkinnasta nousi julkisuuteen.
Tunnettu suomalainen kapellimestari otti kesällä yhteyttä jutun syyttäjiin ja kertoi käyttäneensä hätäpuhelutallenteen analyysiin uutta ohjelmaa, jota tutkinnassa ei ole aiemmin käytetty.
Poliisi ja syyttäjä vakuuttuivat analyysista ja päättivät koota uuden tutkintaryhmän analysoimaan puhelua kyseisen ohjelman avulla.
Hengitysääniä kahdesta eri paikasta?
Kapellimestari oli tutkinut hätäkeskustallennetta Izotope RX3 Advanced -äänenkäsittelyohjelman avulla, jolla voidaan erotella esimerkiksi päällekkäisiä ääniä monotallenteesta.
Kapellimestarin tutkimuksen mukaan Anneli Auer on hengitysäänen perusteella puhelimessa, vaikka Auerin ääni kuuluu samanaikaisesti kaukana puhelimesta. Lisäksi kapellimestarin mukaan puheen voimakkuuserot eri puhujien välillä eivät täsmää siihen, missä kohdassa asuntoa uhri ja Auer ovat olleet.
Tulkinnan perusteella kapellimestari on vakuuttunut siitä, että hätäkeskustallenne sisältää nauhoitettuja osia.
Syyttäjien mukaan uusi tutkintalinja on tärkeä.
– Hätäkeskuspuhelutallenteelta kuuluvien äänien osittainenkin äänittäminen etukäteen osoittaisi sen, ettei tallenteelta kuuluva tilanne ole ollut kaikilta osin todellinen ja että puhelun soittajalla on ollut ilmeinen tarkoitus johtaa viranomaisia harhaan, syyttäjät kertovat lisätutkintaselvityksessä.
Ohjelma tarkentaa puheääntä
Äänisuunnittelijan mukaan kyseistä äänenkäsittelyohjelmaa käytetään esimerkiksi klassisen musiikin siistimiseen.
– Jos esimerkiksi live-tallenteen musiikin joukossa on yskäisy, ohjelman näyttö antaa graafisen esityksen siitä äänestä. Ohjelmasta pystyy näkemään, että tuossa kohtaa tallennetta yskäistiin. Kun kuunnellaan esimerkiksi sitä yskäisy-kohtaa, sen pystyy ikään kuin maalaamaan tallenteesta pois, Janne Huotari kuvailee.
Huotarin mukaan ohjelman avainsana on se, että se suodattaa tallenteesta erilaisia taajuuksia.
– Ohjelmassa on algoritmeja, jotka suodattavat taustamelua, tallentimen aiheuttamaa kohinaa, sähköhäiriöitä tai rasahduksia. Lisäksi se suodattaa mekaanisia ääniä ja taajuuksia, jotta esimerkiksi puheesta saa paremmin selvän.
Huotarin mukaan ohjelma on ollut olemassa jo ainakin viiden vuoden ajan. Uusimman version hinta on hieman alle tuhat euroa.
Ohjelman paranneltu versio
Ulvilan surmayön hätäkeskustallennetta tutkii nyt seitsenhenkinen asiantuntijaryhmä, jonka on määrä saada lopullinen lausunto ääninauhasta syyskuun loppuun mennessä.
Tutkijaryhmä analysoi tallennetta Izotope RX4 Advanced -äänenkäsittelyohjelmalla, joka on päivitetty versio kapellimestarin käyttämästä ohjelmasta.
Syyttäjään yhteyttä ottaneen kapellimestarin mukaan ohjelma on kehittyneempi kuin keskusrikospoliisin aiemmin käytössä olleet SoundForge-, Adobe Audition- ja Praat- äänenkäsittelyohjelmat. Huotarin mukaan kyseisten ohjelmien ominaisuudet eivät juurikaan poikkea lisätutkintalinjan käynnistäneestä ohjelmasta.
– Ne ovat äänenkäsittelyohjelmia, joihin saa lisämoduuleja ostamalla suodatintyökaluja. Sillä ei ole väliä, onko kyseessä ohjelman kolmas, neljäs vai viides versio. Ohjelmassa on samat pohja-algoritmit, äänisuunnittelija, studiotekniikan kouluttaja Janne Huotari sanoo.
"Tulkinta on hyvin vaikeaa"
Janne Huotari on työskennellyt äänialalla lähes 25 vuotta, pääosin äänisuunnittelijana muun muassa televisiomainonnan ja -ohjelmien äänityksen parissa. Lisäksi hän työskentelee studiotyön opettajana.
– Äänenkäsittelyohjelma on ikään kuin suurennuslasi. Kun tällaisella ohjelmalla suodatetaan voimakkaasti asioita ja jo suodatettua ääntä, voi olla että tallenteelta kuulee sellaisia asioita, mitä siellä ei ole. Tulkinta on hyvin vaikeaa.
Huotari kertoo tutkineensa audioforensiikkaa eli teknisen rikostutkinnan äänitutkintaa. Hän on myös kuunnellut Ulvilan surmayön hätäkeskuspuhelu -tallenteen ja pitää kapellimestarin havaintoja nauhan mahdollisesta manipuloinnista rohkeana väitteenä.
– Kun ohjelmalla käsitellään ääntä, sitä editoidaan, suodatetaan ja filtteröidään. Ääntä tulee käsitellä tarkasti niin, ettei lähdemateriaali manipuloidu.
Huotari korostaa, että asiat pitää pystyä myös toisintamaan.
– Sen, joka tulkitsee ääninauhaa, pitää tehdä muistiinpanoja siitä, millaisia toimenpiteitä ääninauhalle on tehty, jotta toiset tutkijat pystyvät tekemään omat tutkimuksensa. Tämän jälkeen vielä kolmas osapuoli voi vertailla niitä johtopäätöksiä.
– Voi olla, että kapellimestari on musikaalisena ihmisenä vilpittömästi kuullut nämä asiat tallenteelta, mutta jonkun muunkin pitäisi pystyä tekemään sama tulkinta. Ajattelen, että on aika rohkeaa ja itsevarmaa tuoda näitä väitteitä esille. Itselläni ei olisi pokkaa siihen, äänisuunnittelija ja studiotekniikan kouluttaja Janne Huotari kertoo.