Stanley Cup -voittaja Ville Nieminen osallistui toisena vuonna peräkkäin hauiskäännön SM-karsintoihin, ja tulos koheni erityisjärjestelyjen jälkeen. Jääkiekkoikoni kertoo myös tuoreesta penkkipunnerruskokemuksestaan.
Ville Nieminen sattui olemaan viime vuonna Tampereella Loaded-kuntosalilla treenaamassa samaan aikaan, kun siellä järjestettiin maksimihauiskäännön SM-karsinta. Kiekkolegenda osallistui tuolloiseen karsintaan sitä pyörittävän Nordic Fitness Expon järjestäjä Kari-Pekka ”KP” Ouraman sanoin "puoliksi pakotettuna", mutta innostui.
Nyt vuosi myöhemmin Nieminen, 48, käänsi jälleen, eikä miestä tällä kertaa tarvinnut pakottaa mukaan. Ourama kertoo Niemisen kysyneen perjantaina, pääsisikö hän lauantaiksi kilpailemaan kauppakeskus Ratinaan Tampereen tämänkertaiseen karsintaan.
– Minä sanoin, että totta kai, just tänään kehitettiin sellainen sääntö, että Stanley Cup -voittajille ei olekaan osallistumismaksua ollenkaan, riittää kun tulee paikan päälle. Sitten hän tuli, Ourama valottaa.
"Pää vetävän kädessä"
Kilpahauiskääntöä tehdään pää, hartiat ja pakarat seinää vasten, mikä tahtoo verottaa tulosta huomattavasti vapaasta seisonnasta tehtävästä käännöstä. Nieminen onnistui vuosi sitten kääntämään karsinnassa kelpo noteerauksen 55 kiloa, mutta 65 oli liikaa.
Tällä kertaa kiekkomies aloitti 62,5 kilolla. Se kääntyi Tapparan nykyisen taitovalmentajan sanojen mukaan komeasti, mutta säännöt unohtuivat. Nieminen lähti palauttamaan painoa alas turhan rivakasti ennen komentoja, ja suoritus hylättiin.
Nieminen nosti toiseen yritykseensä raudan 65 kiloon.
– Ajattelin, että otan sen kuusvitosen, mutta sitten oli pää vetävän kädessä.
65 kiloa oli liikaa, ja tilanne alkoi olla kinkkinen, koska kilpailussa on vain kolme suoritusta eikä painoja saisi enää laskea.
"Näytelmämielessä" mukana olleen erityisosallistujan kohdalla armon annettiin kuitenkin käydä oikeudesta. Nieminen sai tehdä viimeisen kääntönsä 61 kilolla – siinä onnistuen.
– Haluttiin totta kai, että Villen tulos tulee julki. Ei mitään "no result", se olisi noloa. Kaveri on kuitenkin Tampereella iso hahmo, ja se on lajille hyväksi, Ourama perustelee.
"On taas kavereilla aihetta soittaa suutansa"
Nieminen kilpaili alle 110-kiloisten (100,1–110 kg) painoluokassa: omalla luonnehdinnallaan "aikuisten sarjassa, ettei neuvolassa ole punnittu enää" – kymmenisen kiloa peliuraa painavampana. Hänet päihitti Tampereen karsinnassa samassa painoluokassa 70 kiloa kääntänyt Waltteri Viitanen, Tapparan nuorten fysiikkavalmentaja.
Nieminen kuvailee kääntämisen olleen lajista innostuneen Viitasen kanssa työhyvinvointiin liittyvä asia.
– Meillä oli hallilla työmaanostelua ja pientä suunnittelua. Täytyy tekniikkaa hinkata ja jatkaa tykypäiviä Viitasen kanssa, "Nemo" sanailee.
Edellisvuonna HIFK:n tähtihyökkääjä Jori Lehterä kuittaili hyvälle ystävälleen hauiskäännöistä, että "tatuoinnista ei ainakaan jäänyt kiinni" ja "hiihtäjän kropalle hyvä".
– Sillä on aina aikaa kuittailla kaikkea. Ylipäänsä kaikista näistä hiihdoista, penkeistä ja hauishommista suunsoittoa tulee. Ehkä on sitten hyvä, että on taas kavereilla aihetta soittaa suutansa, Nieminen hersyttelee.
Hän avaa kääntelevänsä salilla hauista viikoittain "ilman tekniikkaa".
– Kyllä penkki ja hauis kuuluvat näihin hommiin. Se on sellaista elinvoimaa, sanotaan näin.
Poika "tönii"
Nieminen onkin pitänyt yllä penkkipunnerruksen ilosanomaa sekä sosiaalisessa mediassa että ajoittain kiekkokommentaattorina tv-lähetyksissä huumorin kera.
Mutta onhan miehen penkkitulosta kysyttävä.
– Sanotaan, että niin paljon pitää reenata, että saa saunakaljan juoda. Se pitää ansaita. Olen aina siitä pitänyt kiinni.
Tämä pätee Niemisellä sekä saliharjoittelussa että hiihtämisessä, mitä mies myös talvisin mielellään tekee.
Mutta ne penkkilukemat. Ne ovat Niemisen mukaan peliuran tasolla.
– Viikko sitten oltiin poikien kanssa salilla. Ekan kerran välähtivät ajovalot peruutuspeilissä ihan kevyesti. Poika sieltä tuppaa tönimään kyllä lähelle.
Nieminen julkaisikin taannoin salikuvan, jossa hänen Vaasan Sportissa kiekkoileva poikansa Viljami, 23, oli myös penkin äärellä.
– Otinko minä yksitoista toistoa 110:llä. Poika otti kutosen.
Kovia lukemia.
– Omat lapset ovat tykänneet käydä salilla ja pojat tykkäävät tehdä penkkiä. Mikäs sen parempaa. Se on ihan mukavaa viikonloppuista yhdessä tekemistä. Ei tässä hirveästi kalastella, elokuvia katsella tai puu-ukkoja vuolla. Ehkä meillä on niin, että voidaan käydä salilla ajamassa joku yläkroppapuntti.
Nieminen kuvailee palautumisensa olevan vain nykyään ongelma kuntosali- ja intervalliharjoituksista.
– Kun se ei ole kunnossa, sitten ei pysty reenaamaankaan. Joka päivä haluaisi tehdä jotain, mutta täytyy pari lepopäivää olla viikossa.
Kutsu Marko Jantuselle
Vielä takaisin hauiskääntöön. Lahtelainen KP Ourama valottaa nimittäin yllättävästä kohtaamisesta pari kolme tuntia Tampereen karsintakisan jälkeen.
– Kun olin tullut tänne, vein koiraa ulos. Sieltä tuli vastaan partainen mies, jolla oli kaksi samanlaista koiraa kuin minulla, eli pinsereitä. Hän moikkasi.
Meritoitunut entinen jääkiekkoilija oli hänkin, hahmo, jonka Ourama tuntee jo nuoruudesta.
– En ollut vähän aikaan nähnyt Jantusen Markoa. Juteltiin vähän aikaa siinä sitten. Sanoin, että Tampereella Ville väänsi hauista, ja haastoin Markon Nordic Fitness Expoon kääntämään. Hän oli viime vuonna katsomassa, mutta hän oli vain, että ei ei ei, ei hän mihinkään sellaiseen tule.
Hauiskäännössä karsintakilpailujen painoluokkansa voittajat pääsevät lokakuun alussa Lahdessa Nordic Fitness Expossa miteltävään SM-finaaliin. Sunnuntaisen Kotkan karsinnan jälkeen on käännetty neljä karsintaa kuudesta. Alle 110-kiloisissa paras tulos on toistaiseksi Waltteri Viitasen 70 kiloa. Alemmissa painoluokissa on nähty myös 75 kilon suorituksia.
Viime vuonna kilpailtiin ilman painoluokkia, ja miesten SM-finaalin voitti Riku Paalanen 82,5 kilolla. Naisten Suomen mestaruuden voitti Päivi Isola 43,5 kilon tuloksella.