Onko sinulla norsun vai kultakalan muisti? Huono muisti johtaa usein kiusallisiin tilanteisiin, mutta sitä on mahdollista parantaa harjoituksin.
Muistiharjoitusten aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Voit saada apua näistä yhdeksästä vinkistä.
Nuku enemmän
Jos teet vain yhden asian parantaaksesi muistiasi, nuku. Uni vahvistaa päivällä syntyneitä oppeja ja myös päiväunista on hyötyä aivoille. Tutkijat teettivät ryhmälle muistitestejä, joiden jälkeen puolet ryhmästä meni päiväunille ja puolet valvoi. Ryhmä, joka nukkui muisti useampia testejä kuin valveilla ollut ryhmä.
Jumppaa muistia
Mikä tahansa aerobinen liikunta on hyväksi muistille, kunhan sitä harrastetaan vähintään kolme kertaa viikossa noin 20 tai 30 minuutin ajan kerrallaan. Sykkeen kiihtyminen saa veren pumppaamaan aivoihin tehokkaammin ja suurentaa hippokampusta, joka on aivojen tärkein muistiosa. Lisäksi liikunta voi luoda uusia yhteyksiä hippokampuksen hermosoluissa, jolloin muistat tehokkaammin.
Syö aivoruokaa
Aivot tarvitsevat tärkeitä ravintoaineita ja kemikaaleja toimiakseen. Mustikat ja vihreät kasvikset ovat erityisen hyviä aivoille, sillä ne sisältävät erilaisia kemikaaliyhdisteitä, jotka edistävät aivotoimintaa. Alkoholistakin voi olla hyötyä, mutta sitä pitää juoda maltillisesti – lasillinen ruoan kanssa. Tälläkin määrällä voi tosin olla muita terveyshaittoja.
Suosi hyviä ravinteita
Aivot rakastavat kalaöljyä, joka voi jopa pienentää dementian riskiä. Jos et syö tarpeeksi rasvaista kalaa, voit korjata kalaöljyvajetta tableteilla. Myös D-vitamiinista voi olla hyötyä, sillä se edistää uusien hermosolujen kasvua ja korjaa proteiinivikoja, jotka on yhdistetty erilaisiin muistisairauksiin. Huolehdithan myös aivoille tärkeän B-vitamiinin saannista.
Rauhoitu
Meditaatio parantaa keskittymistä, mikä taas parantaa muistia. Lisäksi meditoinnin on osoitettu vähentävän stressiä. Stressi voi aiheuttaa erilaisia muistiongelmia ja pitkittyessään se voi tuhota hippokampuksen hermopäätteitä ja muuttaa sen rakennetta.
Tee jotain yllättävää
Aivosi turtuvat, kun toistat samoja reittejä ja tehtäviä päivästä toiseen. Kun yllätät ne valitsemalla uuden reitin tai tekemällä jotain uutta, aivot panevat tilanteen eri tavalla merkille. Uudessa tilanteessa aivosi olettavat, että uusi tieto on tärkeää ja ne myös muistavat sen paremmin.
Kurkkaa lääkekaappiin
Tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa muistiin. Niitä voivat olla ihan tavallisetkin lääkkeet, kuten jotkut allergialääkkeet, masennus- ja ahdistuslääkkeet sekä unilääkkeet. Älä lopeta lääkärin määräämää lääkitystä omine neuvoinesi, vaan keskustele lääkityksestä ja sen mahdollisista sivuvaikutuksista lääkärisi kanssa.
Mene lääkärin pakeille
Gluteeniherkkyys ja kilpirauhasongelmat ovat melko harvinaisia, mutta voivat aiheuttaa muistiongelmia. Oireista kärsivä kuvaa niitä usein eräänlaiseksi sumuksi, jonka läpi on vaikeaa ajatella kirkkaasti.
Haasta aivosi
Aktiivisilla ihmisillä on vähemmän muistiongelmia kuin passiivisilla. Syy-seuraussuhde on kuitenkin epäselvä: Aiheuttaako passiivisuus muistiongelmia vai onko passivisuus ensimmäinen merkki alkavista muistiongelmista? Joka tapauksessa on selvää, että aivoja kannattaa rasittaa ajatuksia herättävin aktiviteetein. Täytä ristisanoja, käy museossa ja teatterissa tai opettele uusi kieli, jotta aivosi pysyisivät vetreinä.
Lähde: RealSimple – How To Improve Your Memory
(MTV)