53 puhelua päivässä: Lähisuhdeväkivallan uhreja auttavan Nollalinjan vuosi oli synkin koskaan – pahin tilanne joulukuussa

Puheluiden määrä kasvoi erityisesti valmiuslain poistuttua käytöstä alkukesästä. Puheluissa kerrottiin erityisesti henkisestä väkivallasta, mutta myös lähes puolet soittajista kertoi fyysisestä väkivallasta. THL tutkii edelleen lähisuhdeväkivallan kokemuksia korona-aikana. 

Nollalinjan puhelin soi viime vuonna 19 349 kertaa. Se tarkoittaa lähes 53 puhelua päivässä. Kasvua oli noin 31 prosenttia edellisvuodesta. 

Lue myös: Poikkeusolojen pelätään lisäävän lähisuhdeväkivaltaa ja pahentavan haavoittuvassa asemassa olevien lasten oloja – "Tämä tilanne vaikuttaa monin tavoin niihin lapsiin, joiden perheissä on isoja ongelmia"

Muidenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden tapaan nollalinjan puheluiden määrä laski keväällä valmiuslain ollessa voimassa ja ihmisten pysytellessä kotona. Tämä sai tutkijat huolestumaan siitä, miten palvelut tavoittavat niitä tarvitsevat ihmiset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Johanna Hietamäki sanoo, että ihmisten pysyttely kotona näkyi puheluiden määrän vähenemisenä keväällä valmiuslain ollessa voimassa.

– Kun ei olla niin paljon kodin ulkopuolella, tilaisuuksia soittaa on vähemmän. Voi olla vaikeuksia soittaa, jos ei ole ulkoilua, ei olla työpaikoilla koska työpaikoiltakin soitetaan tai silloin voi olla hyvä tilaisuus soittaa, kun puoliso on työpaikalla.

Myös lasten pysyminen kotona koulun tai päivähoidon sijaan saattoi vähentää soittoja.

Paljon puheluita kesästä lähtien

Valmiuslain päättymisen jälkeen puheluiden määrä kasvoi jyrkästi. Joulukuu oli kaikista vilkkain, kun puheluita tuli yli 2000.

– Kenties keväällä patoutui avun tarvetta.

Väkivallantekijöissä korostuivat THL:n läpikäymien tilastojen mukaan keväällä puolisot ja seurustelukumppanit. Kesästä eteenpäin puheluissa kerrottiin myös muissa ihmissuhteissa tai aiemmissa lähisuhteissa olleiden tekemästä väkivallasta.

Läpi vuoden kerrottiin eniten henkisestä väkivallasta, josta kertoi lähes kahdeksan kymmenestä soittajasta. Fyysisestä väkivallasta kertoi vajaa puolet soittajista. Väkivallalla uhkaamisesta kertoi noin kolmannes soittajista.

Myös taloudellisen ja seksuaalisen väkivallan muodot tulivat esiin puheluissa, joista molemmista kertoi noin joka kymmenes. Vainosta kertoi noin viidestä kuuteen prosenttia soittajista.

Sote-alueille väkivaltavastaavat

Hietamäen mukaan lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn on olemassa välineitä.

Hietamäki sanoo, että lähisuhdeväkivallan ehkäisy pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Nyt olisi oikea hetki kiinnittää asiaan huomiota, kun tulossa olevien sote-alueiden tehtävien yksityiskohtia vielä hiotaan.

– Nyt kun uudistuksia ollaan tekemässä, jokaiselle alueelle tulisi vastuuhenkilöt, jotka vastaavat kyseisen sote-alueen väkivaltatyöstä ja sitä jokaisella alueella koordinoidaan.

Hietamäki rohkaisee kaikkia apua tarvitsevia ottamaan yhteittä esimerkiksi Nollalinjaa ja turvakoteihin, jotka molemmat ova maksuttomia palveluita niille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa.

Lue myös: Lähisuhdeväkivalta lisääntynyt koronaepidemian aikana Australiassa – viranomaiset varanneet sata miljoonaa dollaria uhrien auttamiseen