Yksityinen terveys- ja sosiaalipalveluja tuottava Mehiläinen käy kovaa imagokampanjaa veromaineensa puhdistamiseksi.
Toissa vuonna ilmeni, että Mehiläinen oli maksanut kymmenien miljoonien liikevoitostaan veroja Suomeen vain runsaat 300 000 euroa. Yhtiön verojärjestelyä kuvattiin julkisuudessa "härskiksi".
Kohua lisäsivät epäilyt siitä, että voitot olisivat valuneet Jerseyn veroparatiisiin. Mehiläinen kuuluu pohjoismaiseen Ambea-konserniin, jonka puolestaan omistavat yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö KKR ja ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Triton AB.
Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoi 45 minuuttia -ohjelmassa, että Mehiläisen toiminnassa ei ole ollut kyse verokikkailusta. Bergendahlin mukaan poikkeuksellinen tilikausi vuonna 2011 (veroja Suomeen vain runsaat 300 000 euroa) johtui Ambean ja sitä kautta myös Mehiläisen omistuksessa tapahtuneista muutoksista.
– Mehiläinen ei ole maksanut konserniavustuksia ulkomaille. Mehiläinen ei toimi veroparatiiseissa. Mihinkään veroparatiiseihin ei ole siirretty voittoja. Osinkoja ei ole maksettu omistajille, Bergendahl totesi.
Mehiläisen tuoreiden tilinpäätöstietojen mukaan yhtiö maksoi viime vuonna yhteisöveroja selvästi taas enemmän eli 1,6 miljoonaa euroa. Mehiläinen toi tiistain tiedotustilaisuudessa lisäksi itse esiin Balance Consultingin tekemän selvityksen. Sen mukaan Mehiläinen olisi maksanut vuosina 2006–2010 terveyspalveluyrityksistä eniten yhteisöveroja Suomeen: 14 miljoonaa euroa. Selvitys tilattiin, koska verokohu oli säikäyttänyt konsernin omistajat ja myös asiakkaita oli kaikonnut.
– Tiettyjä asioita on jouduttu oikaisemaan. Kyllä, imagonkohotus- tai oikeastaan selkiyttämiskampanja meillä on ollut, Bergendahl myönsi 45 minuuttia -ohjelmassa.
Mehiläisen ei ole epäilty syyllistyneen laittomuuksiin.
– Otamme muutokset vakavina vastaan ja toimimme jatkossakin lakien ja säädösten mukaisesti, Bergendahl sanoi.
Suuryrityksistä harvoin tutkintapyyntöjä
Suuryritysten verovalvonta kuuluu Suomessa Konserniverokeskukselle. 15 vuoden toimintansa aikana Konserniverokeskus on tehnyt poliisille vain muutaman tutkintapyynnön epäillyistä verorikoksista.
Konserniverokeskuksen johtajalta Marko Koskelta tivattiin 45 minuuttia -ohjelmassa, miten on mahdollista, että suuryritysten verokikkailussa on aina kyse vain verosuunnittelusta, kun taas pienemmät yritykset joutuvat usein veropetostutkinnan kohteeksi - varsinkin jos yrityksellä on veroparatiisikytkentöjä.
Kosken mukaan suuryritysten toiminnassa ei yksinkertaisesti ole ollut laittomuuksia.
– Jos me havaitsemme, että sellaisia tapauksia on, jotka pitää ilmoittaa, niin totta kai on ilmoitettu. Mutta näitä ei siis ole monia. Joitain yksittäisiä on ollut, mutta ei paljon, vahvisti Koski.
Verohallinto teki viime vuonna lähes 500 rikosilmoitusta poliisille. Näistä ei siis yhtään tullut suoraan Konserniverokeskukselta. Erityisesti veropetosten määrä on viime vuosina lisääntynyt.
Koskelta kysyttiin myös, voiko olla niin, että erikokoiset yritykset olisivat eriarvoisessa asemassa, kun verotarkastusta ja verohallinnon toimia kohdistetaan.
– Se verovalvonta on toisenlaista, kun on monikansallinen suuryritys ja sitten kun on jokin pienempi yritys, joka harrastaa toimintaa pelkästään Suomessa. On järkevää, että se verovalvonta on toisenlaista, Koski sanoi 45 minuuttia -ohjelmassa..
Katso Pekka Lehtisen juttu (45 minuuttia 27.3.2013)
Sumo video id