Valokuvaaja Tyler Mitchell päätyi kymmenessä vuodessa skeittipiireistä huippumuodin ja -tähtien valokuvaajaksi. Työllään Mitchell pyrkii ennen kaikkea välittämään rehellistä katsetta sekä haastamaan yhteiskunnallisia konventioita.
Tummanvihreään Lacosten villapaitaan sonnustautunut pitkä henkilö lipuu pitkin näyttelytilaa ja puhuessaan käyttää hillitysti käsiään, ristien ne välillä eteensä. Katukuvassa hän olisi kuin kuka tahansa trenditietoinen nuori, ehkä hieman ujolta vaikuttava ihminen, mutta täällä hänen perässään kulkee kymmenien ihmisten joukko, joka kuuntelee haltioituneena ja tarkkaan hänen jokaista sanaansa.
Kyseessä on yhdysvaltalaisen valokuvaajan Tyler Mitchellin yksityinen kierros, jota hän pitää omasta näyttelystään Helsingin keskustassa K1-galleriassa ennen virallisia avajaisia.
29-vuotias yhdysvaltalainen Mitchell on ilmiö omalla alallaan. Noin kymmenessä vuodessa hän on noussut Atlantan skeittipiireistä valokuvaajaksi, jonka työ tunnetaan ympäri maailman. Mitchell kuvaa sekä koko maailman tuntemia supertähtiä että puhuttelevia, oivaltavia ja kauniita otoksia tavallisten ihmisten tavallisesta elämästä.
Suomeen Mitchell päätyi ensimmäistä kertaa koskaan lokakuussa, kun Suomen valokuvataiteen museon alaisessa K1-galleriassa avattiin hänen soolonäyttelynsä Wish This Was Real. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Mitchellin työt rantautuvat tällä tavoin Pohjoismaihin.
MTV Uutisille Mitchell kertoo viehättyneensä Suomesta. Erityisen vaikutuksen on tehnyt museon työntekijöiden tapa työskennellä.
– Ihmiset täällä ovat hyvin lämminhenkisiä, koko museon tiimi on ollut selkeä kommunikoinnissaan, on ollut todella helppoa työskennellä heidän kanssaan.
23-vuotiaana Tyler sai puhelun, jossa häntä pyydettiin valokuvaamaan Beyoncé – kaksi vuotta myöhemmin häkellyttävät kuvat Harry Stylesista päätyivät kaikkien huulille
Meidät suomalaisethan tunnetaan siitä, että olemme varsin täsmällisiä, totean puolestani valokuvaajalle.
– Hyvin täsmällisiä! Hyvin selkeitä, viimeiseen asti, Mitchell naurahtaa.
Vaikka Suomi ei ollut entuudestaan Mitchellille äärimmäisen tuttu, oli hän tietoinen Suomen valokuvataiteen museosta ja sen saamasta arvostuksesta kansainvälisissä valokuvayhteisöissä. Mitchell mainitsee nimeltä museonjohtaja Anna-Kaisa Rastenbergerin ja kertoo tienneensä etukäteen myös tämän meriiteistä.
– Olin innoissani siitä, että pääsin käymään tätä keskustelua näyttelyni tuomisesta tänne, näkemään uutta kaupunkia sekä sitä, kuinka helsinkiläiset ja suomalaiset mahtavat reagoida töihini.
– Ajattelin, että tämä olisi kuvilleni huomaavainen koti. Tiesin Helsingin olevan kaupunki, jossa ymmärretään taidetta hyvin. Minulla on ystäviä, joilla on ollut näyttelyitä muun muassa EMMA-museossa. Heillä on ollut hyviä kokemuksia ja he ovat puhuneet ylistävästi tästä kaupungista. Siinä oli tarpeeksi hyviä syitä minulle, jotta pystyin ajattelemaan töideni esittelemistä täällä ja nähdä, millaista se olisi.
Tyler Mitchellin soolonäyttely Helsingissä on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.Aino Haili/MTV
Yhdysvaltojen Atlantassa lapsuutensa viettänyt Mitchell kiinnostui teininä skeittaamisesta. Sen parista hän löysi ystäviä ja tiiviin yhteisön, jota yhdisti lajin lisäksi monitasoinen luovuus.
Skeittaamiseen kuuluu olennaisesti sen kuvaaminen. Tätä kautta syttyi myös Mitchellin intohimo ja rakkaus visuaalista tarinankerrontaa kohtaan.
– Teimme aina pieniä edittejä, klippejä toisistamme kun skeittasimme kaikkialla Atlantan kaupungissa. Opin, että on todellinen taiteenmuoto kuvata skeittaamista. Kun ajattelee ihmisiä, kuten Spike Jonze, joka aloitti uransa tällä tavalla ja on nyt elokuvaohjaaja sekä taiteilija, ja on muitakin esimerkkejä vastaavasta.
– Videokuvauksen kautta tulin pakkomielteiseksi valokuvia kohtaan ja aikoinaan vietinkin aikaa Tumblrissa ja muilla sivuistoilla, jotka altistivat minut luovalle valokuvalle.
Mitchellin oma perhe ei varsinaisesti ollut taiteellinen. Kiinnostus luovuutta kohtaan lähti syventymään lopulta nimenomaan skeittauksen, internetin sekä ympärillä olleiden ystävien yhteisvaikutuksesta. Oma tyyli alkoi rakentua kokeilemisen ja testailun kautta.
– Aloin nähdä ja ymmärtää, kuinka valokuvat muovaavat kulttuuriamme. Halusin osallistua siihen ja antaa oman panokseni.
Skeittikulttuuri ja -yhteisö on näytellyt merkittävää roolia Mitchellin matkalla valokuvauksen huipulle.Aino Haili/MTV
Läpimurto
Sittemmin Mitchell muutti New Yorkiin opiskellakseen yliopistossa elokuva- ja televisioalaa. Siellä hän tapasi runsaasti ihmisiä, joilla sittemmin on ollut hyvin merkittäviä rooleja hänen urallaan.
Mitchell valmistui NYU Tisch School of the Artsista vuonna 2017. Seuraavana vuonna, 2018, tuolloin 23-vuotias Mitchell sai puhelun, jonka myötä hänen uransa suunta muuttui pysyvästi.
Puhelu tuli muotiraamattu Voguelta ja Mitchellia pyydettiin kuvaamaan popikoni Beyoncélehden kanteen.
– Luulen, että he olivat tietoisia työstäni ja tiesivät, että sillä oli monia erilaisia puolia sen suhteen, miten se osoitti kiinnostusta kulttuuria kohtaan. Olin kuvannut muusikoita, muotia, poliittisia hahmoja, musiikkivideoita. He näkivät työni monipuolisuuden ja ehkä ajattelivat sen olevan kiinnostavaa ja halusivat tarjota uuden perspektiivin Beyoncén näkemiseen.
– Hänet on nähty niin lukemattomilla eri tavoilla, joten luulen, että siksi he soittivat minulle.
Voguen lisäksi Mitchell pystyy luettelemaan pitkää listaa nimekkäistä tahoista, joilta on saanut toimeksiantoja. Niiden joukossa ovat esimerkiksi lehdet i-D, Dazed, Document Journal ja monet muut kansainvälisesti tunnetut julkaisut. Mitchellin työnjäljestä kiinnostuneita muotibrändejä löytyy niin ikään liudallinen.
Yhtä lailla valokuvaajan oma taiteellinen näkemys kulkee tärkeänä punaisena lankana hänen työssään, oli kyseessä sitten kaupallinen toimeksianto tai oma, vapaamuotoisempi projekti. Itse asiassa Mitchell ei pidä näiden kahden erottelemisesta lainkaan.
– Työni ytimessä valokuvaajana on yhdistää nämä asiat ja liikkua niiden välillä saumattomasti.
– Valokuvat ovat äärimmäisen oleellisia kulttuurillemme. Niiden kautta ymmärrämme, kuinka elämme.
Tyler Mitchell breikkasi 23-vuotiaana huippumuodin piireissä, kun hän kuvasi Beyoncén Yhdysvaltojen Voguen kanteen.Aino Haili/MTV
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus kulkee vahvana teemana Mitchellin valokuvissa. Erilaisten konventioiden haastaminen on kuvaajalle tärkeää, ja hän käsittelee työssään vahvasti muun muassa aiheita Black Lives Matter -liikkeen tiimoilta sekä osallistuu sukupuolirooleja herättelevään keskusteluun.
Vuonna 2020 Mitchellin kädenjälki herätti maailmalla laajaa keskustelua nimenomaan jälkimmäiseksi mainitusta. Tuolloin Mitchellin kameran eteen asettui brittiläinen supertähti Harry Styles, ja kuvat otettiin jälleen Voguelle.
– Hänen kanssaan oli myös mahtavaa työskennellä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Vogue, naistenlehti jota on julkaistu lähes 130 vuotta, laittoi miehen lehden kanteen. Sitä ennen kansissa oli ollut ainoastaan naisia.
Kuvat herättivät julkaisunsa jälkeen kohinaa. Hempeissä, kauniin tunnelmallisissa otoksissa nähtiin kansainvälinen poptähti, joka oli pukeutunut vahvasti perinteisiä sukupuolirajoja rikkoen.
Tämä ei ollut poikkeuksellista, sillä Styles tunnettiin jo sitä ennen pukeutujana, joka yhdisteli tyylissään sulavasti niin feminiinisiä kuin maskuliinisia puolia.
– Jutun oli tarkoitus kertoa siitä, kuinka hänen henkilökohtainen tyylinsä yhdistyy muotiin ja kuinka hän yhdistelee naisten ja miesten vaatteita hyvin innovatiivisella tavalla. Siitä kuvauksissa oli kyse ja luulen, että siihen aikaan se myös valitettavasti herätti keskustelua. Todellisuudessa sen, että nuori mies haluaa käyttää naisten vaatteita ja yhdistellä niitä miesten vaatteisiin hänen omalla tavallaan ei pitäisi olla kiistanalaista.
– Luulen, että Voguen artikkeli rikkoi stigmaa sen keskustelun käymisestä ja nyt, neljä vuotta myöhemmin, suurelta osin hänen sekä muiden valtavien myötävaikuttajien ansiosta siitä on tullut muodin ja pukeutumisen saralla asia, josta ei tarvitse keskustella. On todellisuutta ja tärkeää, että saa pukeutua juuri niin vapaasti, kuin haluaa. Uskon, että sillä artikkelilla oli vaikutusta siihen.
Vuonna 2022 Mitchell sai työstään valtavan tunnustuksen: hänet nimettiin Time-lehden 100Next-listalle, joka listaa vaikutusvaltaisimpia nuoria vaikuttajia ympäri maailman, eri toimialoilla.
Se oli Mitchellille suuri kunnia sekä alleviivasi sitä, millaisia asioita hän oli pystynyt saavuttamaan uransa aikana, joka tuohon aikaan oli kestänyt alle kymmenen vuotta.
– Elän todella tavalla, joka on ylittänyt kaikki unelmani. Elän tavalla, jonka tunnen todella onnekkaaksi.
Valokuvaajana Mitchellille itselleen tärkeintä on se, että työssä mukana pysyy aina hauskuus sekä onnistumisen myötä tuleva euforia. Mikäli hän ei olisi tällä hetkellä yhtä menestynyt, hän arvelee, että valokuvaisi silti, vähintään omaksi ilokseen.
Edessä on pitkä tie, Mitchell kuvailee. Mielessä on paljon asioita, joita hän haluaa vielä tehdä. Mukaan lukien elokuva, ainakin yksi.
Ja mielessä on myös yksi henkilö, jonka hän haluaisi ehdottomasti saada kameransa eteen: rap-duo Outkastin André 3000:n.
– Hän on myös Atlantasta, kuten minäkin. Hän oli valtava hahmo lapsuudessani Outkastin myötä. Hänellä on ollut järisyttävä vaikutus kulttuuriin myös musiikin lisäksi. Jopa liittyen tyyliin, tapaan jolla hän pukeutuu, tapaan jolla hän ilmentää tutkiskelua avant garden ja muodin kautta, se on valtava.
– Hän on mieletön inspiraation kallio representaation suhteen minulle nuorena ihmisenä. Joten se, että pääsisin yhteyteen hänen kanssaan, saisin mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan, valokuvata ja esittää hänet tänä päivänä, se olisi mieletöntä.
Aino Haili työskentelee MTV Uutisissa kulttuuri- ja viihdetoimittajana. Haili on erikoistunut muun muassa undergroundkulttuuriin, musiikki-, elokuva- ja kuninkaallisaiheisiin sekä ilmiöihin. Haili ottaa vastaan mielellään uutisvinkkejä viihteen ja kulttuurin saralta.
