Vakava häirintä ei loppunut, vaikka siihen puututtiin. Korkein oikeus linjasi, että myös alle 15-vuotias voidaan määrätä kieltoon, jos lain edellytykset täyttyvät.
13-vuotias lapsi määrättiin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä kolmen kuukauden mittaiseen lähestymiskieltoon kahden samaa koulua käyvän lapsen suojelemiseksi.
Alemmat oikeudet katsoivat, että 13-vuotias oli vakavasti häirinnyt kahta samaa koulua käyvää lasta uhkaamalla heitä väkivallalla, kiusaamalla heitä fyysisesti ja sanallisesti sekä häiritsemällä heitä sosiaalisessa mediassa ja vapaa-ajalla.
Häirintä jatkui, vaikka koulu ja viranomaiset olivat puuttuneet tilanteeseen. 13-vuotias sai lähestymiskiellon, koska häirinnän oletettiin jatkuvan ilman sitä.
Lähtökohtaisesti poikkeuksellinen toimenpide
Korkeimman oikeuden tehtävänä oli ratkaista, voidaanko alle 15-vuotias määrätä lähestymiskieltoon. Oikeus totesi, että lähestymiskieltolaki ei sisällä ikärajoituksia, eikä kiellon määräämisen edellytyksiä ole sidottu siihen, voiko kiellon rikkomisesta seurata rangaistus.
13-vuotiaan osalta puuttuva rangaistusuhka ei siis muodostanut estettä lähestymiskiellon asettamiselle.
Korkein oikeus totesi, että alle 15-vuotiaalle voidaan määrätä lähestymiskielto, jos lain edellytykset täyttyvät. Kiellon määräämistä arvioitaessa on otettava huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja kyky ymmärtää tekojensa merkitys.
Oikeus korosti, että lähestymiskielto alle 15-vuotiaalle on lähtökohtaisesti poikkeuksellinen toimenpide.
Se myös katsoi, että lähestymiskielto oli nuoresta iästä huolimatta välttämätön ja oikeasuhtainen toimenpide lasten suojelemiseksi.