Trump kehui tekevänsä "90 diiliä 90 päivässä" – Mutta kuinka kävikään? | MTV Uutiset
Trump kehui tekevänsä "90 diiliä 90 päivässä" – Mutta kuinka kävikään?
Donald Trumpin talouspolitiikkaa on leimannut tempoleva ote.Credit: Geopix / Alamy Stock Photo
Julkaistu 13.07.2025 17:04
MTV UUTISET – STT
Trumpin puolen vuoden tullisirkuksen saldona on syntynyt kolme kauppasopimusta.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen kausi on kestänyt reilut 170 päivää. Tuona aikana Trumpin talouspoliittiset pyrkimykset ovat käyneet muulle maailmalle harvinaisen selviksi. Trump ryhtyi lähes ensi töikseen mylläämään Yhdysvaltojen kauppasuhteita uuteen uskoon.
Presidenttiä hiertää erityisesti maansa alijäämäinen kauppatase: Yhdysvallat käyttää tuontiin enemmän rahaa kuin se saa viennistään. Trumpin ajattelussa tämä on yksi maan talouden suurimmista ongelmista.
Kysymyksen mittasuhteista kielii jotain jo se, että huhtikuussa Trump julisti alijäämäisen kauppataseen kansalliseksi hätätilaksi Yhdysvalloissa. Julistuksen varjolla Trump ilmoitti asettavansa tullimaksuja lähes kaikille maailman maille.
Trump on sanonut, että hänen tavoitteensa on saada lisättyä yritysten tuotantoa Yhdysvalloissa. Keskeisin työkalu tavoitteen saavuttamiseksi ovat olleet nimenomaan tuontitullit.
Trump on ilmoittanut asettavansa tullimaksuja niin yksittäisille tuoteryhmille kuin yleisesti eri maille. Viimeisimpänä tulliuutisia sai vastaanottaa EU, jolle Trump ilmoitti lauantaina asettavansa 30 prosentin tuontitullit.
Maksut astuvat voimaan elokuun alussa, elleivät osapuolet saa sitä ennen solmittua jonkinlaista kauppasopimusta, jossa tulleja viilattaisiin alemmas.
Ensimmäiset tullit jo virkaanastujaispäivänä
New York Times kertoo Trumpin kutsuneen "tullimaksua" sanakirjan kauneimmaksi sanaksi. Ihastus on eittämättä vahvanpuoleista sorttia.
Trump ilmoitti ensimmäisistä tulleistaan vain tunteja sen jälkeen, kun hän oli vannonut virkavalansa 20. tammikuuta. Hän sanoi määräävänsä 25 prosentin tuontitullit Kanadalle ja Meksikolle helmikuun alusta lähtien.
Syyksi Trump ilmoitti sen, etteivät maat hänen mukaansa olleet tehneet riittävästi töitä estääkseen huumeiden ja maahanmuuttajien tuloa Yhdysvaltoihin.
Perustelussa on huomionarvoista, ettei se liity millään tavalla Yhdysvaltojen kauppataseeseen. Jo ensimmäisestä tulli-ilmoituksesta kävi siis ilmi myöhemmin tutuksi tullut kuvio, jossa Trump käyttää tulleja välineenä monenlaisissa poliittisissa kysymyksissä.
Vaikka Trumpin tavoite vaikuttaa yksinkertaiselta, hänen kauppapolitiikkaansa on leimannut tempoileva arvaamattomuus. Tullimaksujen kokoluokkaa ja voimaanastumisen päivämäärää on veivattu edestakaisin pitkin vuotta.
Muun muassa sijoittajilla on ollut täysi työ yrittää pysyä päätösten perässä saati yrittää ennakoida Trumpin seuraavaa siirtoa. Tämä on näkynyt rajuna heilahteluna osakemarkkinoilla erityisesti keväällä.
Trump tuppaa perua puheitaan
Kesän mittaan kurssiheilunta on kuitenkin tasaantunut. Rauhoittelevaksi ohjenuoraksi on vakiintunut mantra, jonka mukaan Trump aina lopulta peruu puheensa. Hokema ei ole täysin tuulesta temmattu.
Esimerkiksi Meksikon ja Kanadan tullimaksut astuivat alun perin voimaan ilmoituksen mukaisesti helmikuun alussa. Vain paria päivää myöhemmin Trump kuitenkin keskeytti tullimaksut 30 päiväksi.
Helmikuussa Trump ehti myös määrätä Kiinalle 10 prosentin tuontitullit, kertoi laajentavansa tullimaksuja muihin kauppakumppaneihin ja ilmoitti 25 prosentin tullimaksuista teräkselle ja alumiinille sekä määrittelemättömän suuruisista tullimaksuista autoille.
Maaliskuun alkupuolella Meksikon ja Kanadan tullimaksut astuivat jälleen voimaan, minkä lisäksi Trump lätkäisi Kiinalle vielä toiset 10 prosentin tullimaksut. Paria päivää myöhemmin Trump kuitenkin keskeytti jälleen valtaosan Kanadan ja Meksikon tullimaksuista.
Yhdysvaltojen osakemarkkinat olivat lähteneet tulliuutisista syöksylaskuun, mutta Trump vakuutti, etteivät hänen päätöksensä liittyneet asiaan millään tavalla. Trump piti kiinni teräs- ja alumiinitulleistaan, jotka astuivat voimaan maaliskuussa.
Nokittelua Kiinan kanssa
Kiina alkoi vastata Trumpin tulleihin omilla vastatulleillaan. Myös EU ilmoitti maaliskuussa hahmotelleensa miljardien dollareiden edestä vastatulleja, mutta niiden voimaantuloa on lykätty.
Trumpin ilmoittamat Yhdysvaltojen kauppakumppaneiden laajat tullit astuivat voimaan huhtikuun alussa. Liki kaikille maailman maille tuli kymmenen prosentin yleistulli, mutta osa maista sai kaupan päälle tuntuvia lisätulleja. Kiina ilmoitti lisäävänsä vastatoimiaan, joihin Trump vastasi vielä kovemmilla tulleilla.
Huhtikuun 9. päivä Trump kuitenkin yllättäen pyörsi päätöksensä jälleen kerran. Hän sanoi, että kaikkien maiden tullitaso pysyisi kymmenessä prosentissa seuraavien 90 päivän ajan eli heinäkuun 9. päivään saakka. Mailla olisi tähän saakka aikaa neuvotella paremmista diileistä.
Kiina tosin ei tähän joukkoon kuulunut, vaan maa jatkoi tullinokitteluaan Trumpin kanssa. Maiden väliset tullimaksut kohosivat ylimmillään kolminumeroisiin lukuihin, kunnes jonkinlainen väliaikainen sopu syntyi toukokuussa. Yhdysvallat laski Kiinan-tullinsa 30 prosenttiin, ja Kiina laski tuontitullinsa Yhdysvalloille kymmeneen prosenttiin.
Toukokuussa myös Britannia ja Yhdysvallat solmivat raamisopimuksen tulleista. Britannialle tuli kymmenen prosentin yleiset tuontitullit Yhdysvaltoihin, minkä lisäksi maa saisi helpotuksia teräksen, alumiinin ja autojen tullimaksuihin. Britannia puolestaan poisti joitain tullimaksuja kokonaan tietyiltä yhdysvaltalaisilta tuotteilta.
Kesäkuussa Trump nosti teräs- ja alumiinitullinsa 50 prosenttiin. Syyksi kerrottiin "kauppakäytännöt, jotka heikentävät kansallista turvallisuutta".
Heinäkuun alussa Trump solmi kauppasopimuksen Vietnamin kanssa. Vietnamille tuli 20 prosentin tuontitullit.
Uusin takaraja elokuun alussa
Päättyneellä viikolla 9. heinäkuuta umpeutui Trumpin huhtikuussa asettama takaraja, jolloin Yhdysvaltain kauppakumppaneille ilmoitettujen suurempien tullimaksujen oli määrä astua voimaan, elleivät maat olleet solmineet asiasta sitä ennen erillistä sopimusta.
Saldo oli viikon alkaessa kuitenkin varsin laiha, kun varsinaiset sopimukset oli tehty vain Britannian ja Vietnamin kanssa. Kiinan kanssa syntynyt puitesopimus voitaneen laskea myös mukaan.
Kolme sopimusta on parempi kuin ei mitään, mutta se on kaukana niistä luvuista, joilla Trumpin hallinto oli vielä keväällä kerskunut. Iskulauseena oli huudeltu "90 diiliä 90 päivässä".
Sen sijaan, että Trump olisi pitänyt kiinni takarajasta, hän päätti jälleen pakittaa aiemmista puheistaan. Uusi takaraja siirtyi elokuun alkuun.
Samalla Trump lähetti viikon mittaan yli 20 tullikirjettä Yhdysvaltojen kauppakumppaneille, joissa hän ilmoitti kullekin maalle kaavailemansa tuontitullit.
Nyt neuvotteluaikaa paremmille ehdoille olisi siis elokuun 1. päivään saakka. Nähtäväksi jää, kuinka pysyvä takaraja tällä kertaa on.
