Valkoinen talo pääsi jo selittelemään Venäjä-tullien puutetta. Perustelut eivät täysin vakuuta, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Presidentti Donald Trump on heilauttanut tullimoukariaan.
Moukari osui Eurooppaan 20 prosentin voimalla.
Yhdysvaltalaismedia CNN julisti Trumpin aloittaneen "historiallisen maailmanlaajuisen kauppasodan".
Vaikka Trumpin puheissa kyse on kaupasta, on Valkoisen talon julkaisemaa listaa hyvin vaikea olla näkemättä yksinkertaistettuna lukuohjeena siihen, mitä Yhdysvaltojen nykyhallinto muusta maailmasta ajattelee.
Kauppasota on politiikkaa, eikä tullilukuja voida värjätä sopivasti valikoiduilla adjektiiveilla toisenlaiseksi.
Suurista valtioista Kiina on, kuten suurvaltapolitiikan asiantuntijat ovat todenneet, Trumpin Yhdysvaltojen merkittävin vastustaja. Se näkyy myös tulleissa, joita Valkoinen talo iski 34 prosenttia.
Vaikka Yhdysvaltojen tullilista sisältää melkein koko maailman, on siinä yksi huutava puute: Venäjä.
Venäjälle ja sen vasallivaltioksi päätyneellä Valko-Venäjälle presidentti Trump ei uusia tulleja määrännyt.
Sen sijaan Ukrainalle määrättiin esimerkiksi Forbesin mukaan kymmenen prosentin tullit.
Lue myös: 10 vastausta kauppasodasta: Näin Trumpin tullit iskevät
Valkoisen talon tiedottaja pääsi jo selittelemään Trumpin Venäjä-tullien puutetta.
Kyse on väitetysti siitä, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen kauppa on jo aiempien pakotteiden myötä käytännössä jäissä. Samasta syystä Kuubaa ja Pohjois-Koreaa ei listoilta löydy, tiedottaja Karoline Leavitt sanoi.
Tämä on totta, mutta kyse on myös siitä, miltä asiat näyttävät ja minkälainen viesti maailmalle lähetetään.
Erään arvion mukaan kaksi asiaa voi olla yhtä aikaa totta. Yhdysvaltojen Venäjä-kauppa on vähäistä, mutta käynnissä olevien neuvotteluiden vuoksi Valkoinen talo tarvitsee "Venäjän tuen".
Trumpin Venäjä-viesti ei ole uusi.
Se kertoo jotain, että Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin totesivat puhelussaan, että maiden parantuvilla suhteilla on "valtava potentiaali".
Venäjän kanssa Saudi-Arabiassa keskusteltuaan Yhdysvallat puolestaan lupasi auttaa Venäjää takaisin maailmanmarkkinoille osana Mustanmeren tulitaukosopimusta.
Mainittava toki on, että Yhdysvallat on myös uhannut Venäjää uusilla pakotteilla, jos täyttä tulitaukoa ei synny. Niitä ei ole vielä nähty. Sen sijaan nyt läimäistyt tulliluvut ovat konkreettinen kauppapoliittinen täyslaidallinen.
Euroopalle määrätyt uudet tullit ovat jälleen isku Yhdysvaltojen perinteiselle liittolaiselle, joka on saanut Washingtonilta shokkihoitoa jo useamman kerran Trumpin kaudella.
Nähtäväksi jää, onko Euroopalle lisää keppiä tarjolla puolustusliitto Naton ulkoministerien kokoustaessa Brysselissä torstaista lähtien.
Puolustusministeri Pete Hegsethin vieraillessa Euroopassa helmikuussa oli lopputulos "paniikki". Hegseth totesi, että Euroopan täytyy jatkossa vastata enemmän Euroopan puolustuksesta.
Nyt ennusmerkit eivät ole ainakaan yhtään sen valoisammat.
Euroopan kannalta tavallaan hyvä uutinen on, että Yhdysvaltojen nykyhallinnon sisäiseksi tarkoitettuun viestinvaihtoon lisättiin vahingossa Atlantic-lehden päätoimittaja.
Viestittelyn julkistamisen jälkeen yksikään eurooppalainen johtaja ei nimittäin voi väittää, että kyllä ne meistä Yhdysvalloissa lopulta oikeasti tykkää.
Puolustusministeri Hegseth totesi sen selkeimmin: "Jaan täysin inhonne Euroopan siipeilyä kohtaan". Se on säälittävää."
Koko "säälittävää"-sana oli kirjoitettu isoilla kirjaimilla.
5:13