Olen ollut viime vuodet pääsiäisen aina reissun päällä. Tänä vuonna jäimme kuitenkin kotiin lepäämään ja herkuttelemaan. Monen vuoden haaveilun jälkeen sain tehdä lampaanviulua. Aivan turhaan olin lykännyt sitä pääsiäiseen, koska lihaherkku sopii mihin tahansa hiukankin juhlavampaan tilaisuuteen. Ostin puolikkaan karitsanviulun, josta siitäkin toki jäi paljon tähteitä. Ne hyödynsimme seuraavana päivänä marokkolaisessa lihapadassa.
Käytin kokkailun pohjana kotimaisen ruokakulttuurin lähettilään, Markus Maulavirran ja savonlinnalaisen Panimoravintola Huvilan ravintoloitsijan ja olutmestarin, Jussi Hukkasen, Syötävän hyvän olutkeittokirjan ohjetta portteroidusta lampaanpaistista. Säädin sitä hiukan ja lopputulos oli mainio. Valitettavasti kohdalle ei osunut Jussin itsensä panemaa olutta. Lihan kylkeen tein brittiklassikoita, Yorkshire-vanukkaita. Kostukkeena toimi mallikkaasti kahvikastike. Soosi ei ole pakollinen. Riippuu, mistä tykkää ja miten paistia tarjoilee. Kastiketta säädettiin niin paljon lennossa maistelun mukaan, ettei reseptiä siitä oikein syntynyt. Varma valinta on myös perinteinen, simppeli ruskeakastike. Kirja vinkkaa myös kermaviilikastiketta.
Jännäksi kypsytyksen tekee tekniikka. Paisti kääritään leivinpaperiin, kosteaan sanomalehteen ja folioon. Lopputulos säilyi mehevänä, vaikka liha ei nesteessä kypsynytkään.
Pääpointti on kuitenkin siinä, ettei jätä lampaan- ja karitsanpaistia ainoastaan yhden juhlapyhän herkuksi.
Karitsanpaistia portterilla maustettuna
