Tulisuutta, suolaa ja öljyistä rasvaa, darraruoan pyhä kolminaisuus. Mausteista makkaraa, suolakurkkuja, kapriksia ja pastaa tomaattikastikkeessa. Lentää se darra kauniissa kaaressa ennen kuin Wolt ehtii ilmoittaa "tilaustasi valmistetaan". Toimii myös helpompina päivinä.
PUOLITA LIHA. Keskustelu kasvis- ja lihansyönnistä on pyörinyt jo vuosia usein naurettavilla tasoilla. Se on tämä some-aika, kun kaikki pitää väkisin ängetä vastatusten, vaikka useimmille pointin valaistuminen löytyisi jostain puolimatkasta. Ihmettelen, miten keskusteluissa ei ole esiintynyt hybridimallia. Lihan vähentämistä vaikkapa puoleen, mutta ei sillä tavallisella tavalla eli syödä enemmän kasvisruokia, vaan vähentää annoskohtaista lihamäärää. Siten ”liharuokien” määrä säilyisi ennallaan eikä kenenkään täytyisi syödä ”kasvisruokia”.
Helpoiten homma hoituu jauheliharuoissa. Otetaan sitten makaronilaatikko, lasagne, kaalilaatikko, taco-täyte tai bolognese-kastike. Puolet jauhelihasta pois ja tilalle kaura- tai soijarouhetta, härkistä, nyhtistä, linssejä, tempehiä, kikherneitä yms. yms. Ruoassa, johon laitetaan kebab-lastuja, korvattaisiin puolet seitan-lastuilla. Menee läpi kuin väärä raha ja ruoka on silti pyhitetty lihalla.
TAI SYÖ MAUKKAAMPAA. Toinen vaihtoehto on vain puolittaa lihamäärä. Siihen loistavana välineenä toimii tulinen liha. Seuraavassa sellaisena toimii Italian Calabriasta ponnistava ’nduja-makkara. Kyseessä on leivälle levittämiseenkin sopivan pehmeä ja hyvin mausteinen, ellei jopa tulinen porsaanlihamakkara. ’Ndujaa voi etsiä laadukkailta lihatiskeiltä. Tampereella sitä on ollut usein tarjolla kauppahallin Koiviston lihapuodissa. Mikäli ’ndujaa ei ole saatavissa voi sen korvata toisella tulisella salamilla tai chorizolla. Miksei myös vahvasti maustetulla, hyvin hienoksi ajetulla jauhelihalla, mutta silloin jutun ydin on hiukan sivupolulla.
