Mainos
Mainos

Entisajan maalaisyhteiskunnassa teurastukset tehtiin syksyllä ja parhaat lihat suolattiin talveksi. Ensimmäiseksi käytettiin tuoreeltaan sisäelimet ja veri. Tuolloin veriruoat olivat jokasyksyisiä. Nyt harvat veriruoat ostetaan valmiina. Toki joistakin kaupoista saa ostaa tuorettakin verta, toisista pakastettua.

Kahdelletoista

  • 1 ½ l sianverta
  • 3 dl vahvaa lihalientä
  • 1 sipuli
  • 1 rkl voita
  • 150 g ihraa
  • 150 g siirappia
  • 150 g silavaa
  • 100 g omenakuutioita
  • 75 g rusinoita (ei välttämätön)
  • 1 rkl kuivattua meiramia
  • 2 tl kuivattua timjamia
  • ½ rkl suolaa
  • 1 maustemitta murskattua maustepippuria
  • 2 maustemittaa murskattua valkopippuria

Vuokiin

  • 1 rkl voita
  • 200 g korppujauhoa

Tarjoiluun

  • paistettua siansivua
  • puolukkasurvosta

Lisäksi

  • 2 kpl 1,5 litran vuokaa

Valmistusohje

1. Jos käytät pakastettua verta, sen pitää sulaa jääkaapissa yön yli. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Kuori ja silppua sipuli ja paista kullankeltaiseksi voissa. Siivilöi veri ja sekoita lihaliemen kanssa. Leikkaa ihra ja omena pieniksi kuutioiksi. Sekoita veriseokseen ihra, siirappi, silava, omena ja rusinat. Mausta meiramilla, timjamilla, suolalla ja pippurilla.

2. Sekoita kaikki ainekset hyvin ja paista pannulla pieni tilkka maistettavaksi. Voitele vuoat voilla ja jauhota korppujauholla. Täytä vuoat veriseoksella ja paista vesihauteessa uunin alatasolla 2 ½ - 3 tuntia. Kokeile tikulla kypsyyttä. Tikun pitää pysyä kuivana, jos vanukas on kypsää.

3. Anna vanukkaiden jäähtyä hieman ennen kuin kumoat ne vuoista. Laske noin 150 g vanukasta yhteen annokseen. Paista sentin paksuisia viipaleita miedolla lämmöllä paistinpannulla erittäin pienessä rasvamäärässä. Tarjoile rapeaksi paistetun siansivun tai pekonin sekä puolukkasurvoksen kanssa. Verivanukas voidaan tarjoilla vastapaistettuna tai säilyttää jääkaapissa muutamia päiviä. Sen voi myös pakastaa kolmeksi kuukaudeksi.

 

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.