Viikinkien voimajuomaa ja kartanoväen yksinoikeus – tiesitkö näitä mielenkiintoisia faktoja siman historiasta?
Sima olisi hyvä valmistaa noin viikkoa ennen vappua, joten moni suunnittelee parhaillaan perinnejuoman valmistamista. Tiesitkö, että sana sima tarkoitti alunperin hunajasta tehtyä juomaa, jolla on pitkä historia?
KATSO RESEPTI: Vappusima
Suomalainen sima on tavallisesti muissa maissa valmistettua simaa makeampaa, eikä sitä käytetä kovin vahvaksi. Tästä syystä suomalainen sima sisältää perinteisesti vain vähän alkoholia – keskimäärin yhden tilavuusprosentin.
Viikinkien voimajuomaa
Suomalaisille tuttu vappujuoma on ollut jo viikinkien suosiossa. Viikingit pitivät simaa voimajuomanaan ja uskoivat sen nostavan esimerkiksi taistelutahtoa. Noina aikoina simaa tehtiin hunajasta, vedestä ja tietyistä mausteista. Hunajan määrällä oli merkittävä vaikutus siihen, kuinka vahvaa simasta tuli, ja mitä enemmän hunajaa laitettiin simaan, sitä pidempään se säilyi. Viikingit joivat simaa samaan tapaan kuin olutta tai viiniä juodaan tänä päivänä.
Kartanoväen yksinoikeus
Tänä päivänäkin suosittua makeaa simaa on valmistettu Suomessa 1700-luvulta saakka. Alunperin sima oli Suomessa sen raaka-aineiden kalleuden vuoksi liki yksinomaan rikkaamman väen juomaa. Sokeri ja hunaja olivat tuolloin tyyriitä ylellisyyksiä, eikä tavallisilla ihmisillä ollut niihin usein varaa.
Simaa työväelle!
Vasta 1800-luvulta eteenpäin, sokerin yleistyttyä hunajan merkitys laski ja vähitellen simaakin ryhdyttiin valmistamaan hunajan sijaan sokerista. Kun tavallisilla ihmisillä oli varaa siman raaka-aineisiin, sima alettiin yhdistää osaksi työväenjuhlaan, vappuun. Nykyään simaa valmistetaan enää harvoin alkuperäisellä reseptillä, jonka sydän oli hunaja.