Valtava muutos suomalaisessa ruokakulttuurissa: "1960-luvulla ihmiset toivoivat, että olisi edes yksi lihallinen päivä"

Suomalaista ruokakulttuuria kuvaa hyvin muuttuvuus. Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila kertoo, että Suomen kylmät olosuhteet sekä historian varhaisvaiheiden huonot kontaktit muiden maiden kanssa ovat vaikuttaneet suomalaisen ruokakulttuurin alkuvaiheisiin.

– Aika yksinkertaista perusruokaa, vähän mautonta perusruokaa, joka on toisaalta ollut ihan hyvää sellaisenaan. Kalaa, silakkaa, perunaa, juureksia, tukevaa lihaa, Hämeen-Anttila kuvailee suomalaista ruokakulttuuria.

Ruoka on ollut tukevanpuoleista entisaikoina kylmyydenkin takia. Nykyään paljonkin muuttunut ruokakulttuuri ei kuitenkaan välttämättä ole kehittynyt parempaan suuntaan.

– Ravinto-opillisesti vanha ruoka on ollut terveellisempää, koska siinä on puhtaita ruoka-aineita. Ihmiset liikkuvat nykyään vähemmän, ja tuntuu, että se on enemmän se terveydellinen haitta kuin ruoka, Hämeen-Anttila sanoo.

Ruokakulttuurin muutoksia kuvaavat liha ja maito

– Itsetehdystä, omavaraisuudesta on siirrytty kaupan antimiin. Opin itse, kuinka lyhyen aikaa Suomessa on lopulta juotu tuoretta maitoa, kertoo tietokirjailija ja toimittaja Jani Kaaro, joka on koonnut tuoreen teoksen Ruoka-Kalevala - eli makumuistoja Suomesta (SKS 2017).

– Pari vuotta sitten oli kohu, kun päiväkoteihin ja kouluihin piti saada yksi lihaton päivä. Ei tarvitse mennä kuin 1960-luvulle, niin ihmiset toivoivat, että olisi edes yksi lihallinen päivä. Lihankulutus on ollut aivan valtava muutos 70-luvulta eteenpäin.

Hämeen-Anttilan mukaan myös suhtautuminen ruokaan on muuttunut.

– Nykyään on tullut tällaisia sääntöjä joka paikkaan. Ruoasta ollaan nykyään enemmän tietoisia, ennen sitä vain syötiin elääkseen.

– Minusta tuntuu, että jollakin tavalla suhde ruokaan on ollut parempi ennen, vanhat muistot mummon ruoasta sen kertovat. Emotionaalinen panos on ollut aivan erilainen, nykyään ihmisten suhde ruokaan on enemmän sellainen pinnallinen, Hämeen-Anttila kiteyttää.