Toisin kuin monet ovat saattaneet kuvitella, Suomessa todellakin on oma ruokakulttuuri. Kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila ja Jani Kaaro kertoivat Huomenta Suomessa, millainen suomalaisten ruokakulttuuri on ja miten se on aikojen saatossa muuttunut.
Suomalaista ruokakulttuuria kuvaa hyvin muuttuvuus. Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila kertoo, että Suomen kylmät olosuhteet sekä historian varhaisvaiheiden huonot kontaktit muiden maiden kanssa ovat vaikuttaneet suomalaisen ruokakulttuurin alkuvaiheisiin.
– Aika yksinkertaista perusruokaa, vähän mautonta perusruokaa, joka on toisaalta ollut ihan hyvää sellaisenaan. Kalaa, silakkaa, perunaa, juureksia, tukevaa lihaa, Hämeen-Anttila kuvailee suomalaista ruokakulttuuria.
Ruoka on ollut tukevanpuoleista entisaikoina kylmyydenkin takia. Nykyään paljonkin muuttunut ruokakulttuuri ei kuitenkaan välttämättä ole kehittynyt parempaan suuntaan.
– Ravinto-opillisesti vanha ruoka on ollut terveellisempää, koska siinä on puhtaita ruoka-aineita. Ihmiset liikkuvat nykyään vähemmän, ja tuntuu, että se on enemmän se terveydellinen haitta kuin ruoka, Hämeen-Anttila sanoo.
Ruokakulttuurin muutoksia kuvaavat liha ja maito
– Itsetehdystä, omavaraisuudesta on siirrytty kaupan antimiin. Opin itse, kuinka lyhyen aikaa Suomessa on lopulta juotu tuoretta maitoa, kertoo tietokirjailija ja toimittaja Jani Kaaro, joka on koonnut tuoreen teoksen Ruoka-Kalevala - eli makumuistoja Suomesta (SKS 2017).
– Pari vuotta sitten oli kohu, kun päiväkoteihin ja kouluihin piti saada yksi lihaton päivä. Ei tarvitse mennä kuin 1960-luvulle, niin ihmiset toivoivat, että olisi edes yksi lihallinen päivä. Lihankulutus on ollut aivan valtava muutos 70-luvulta eteenpäin.