Paleoliittinen ruokavalio perustuu ajatukselle, jonka mukaan ihmisen kannattaisi syödä kuin kivikaudella, koska elimistö ei ole sopeutunut myöhäisempiin ruokatottumuksiin. Onko paleoruokavalio oikeasti perustelua? Aihetta sivuttiin Motivan, Kuluttajaliiton ja LUKE:n Saako tätä syödä -seminaarissa.
Paleoliittinen ruokavalio nousi suosioon vähähiilihydraattisen ruokavalion jälkimainingeissa. Paleoruokavalioon kuuluvat liha, kala, kasvikset, hedelmät, marjat ja pähkinät. Viljaa ja papuja syödään vain vähän, ja maitotuotteita ja prosessoitua ruokaa vältellään.
Paleoliittista ruokavaliota perustellaan ajatuksella, jonka mukaan geenimme eivät ole muuttuneet kivikauden ajoista eikä ihminen ole sopeutunut maatalouden aikaan.
– Evoluutiogeneetikkojen mukaan tämä on roskapuhetta. Geenit eivät tarvitse tuhansia vuosia muuttuakseen. Ihminen on sopeutuvainen, totesi ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
– Jos geenit eivät olisi muuttuneet, kaikki maailman ihmiset olisivat laktoosi-intolerantteja.
Fogelholmin mukaan etenkin Ruotsissa on tehty tutkimuksia, joissa paleoruokavaliota on verrattu muihin ruokavalioihin, mutta ne ovat olleet pieniä. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että paleoruokavalio toimii yleensä melko hyvin lyhytaikaisissa tutkimuksissa. Kun hiilihydraatit jättää vähemmälle, akuutin kakkostyypin diabeteksen riski pienenee. Pitkäaikaisesta terveydestä ei ole kuitenkaan tutkimusnäyttöä.
– Kun jättää sokerin, suolan ja epäterveelliset ruoat pois ja syö enemmän kasviksia, totta kai terveys voi parantua. Joillekin paleoliittinen ruokavalio voi olla parempi kuin sekaruokavalio, mutta tieteellisesti perusteltua paleoliittisen ruokavalion noudattaminen ei ole.