Sain syksyllä testattavaksi Bosch Serie 8 -uunin. Pohdin pitkään, otanko tarjouksen vastaan, koska olin tyytyväinen vanhaankin uuniini. Kun tutustuin laitteen ominaisuuksiin tarkemmin, halusin ilman muuta päästä kokeilemaan sitä. Oli hiukan hassua, että bloggaajaporukka roudattiin vuosi sitten Kööpenhaminaan tutustumaan samaiseen uuniin, mutta en tullut edes koskeneeksi tuolloin siihen. Nyt uunia on testattu monipuolisesti 4 kk ja on aika kertoa kokemuksia. Yllättävän moni lukija on niitä tänä aikana jopa kaivannut, kun olen hihkunut uusien kikkakolmosten löytymisestä Facebookissa.
[embed]https://youtu.be/1BDw6LePh6Q[/embed]
No mikä tässä uunissa tuntui niin ihmeelliseltä? Huoh, mistähän aloittaisin? Itselleni merkityksellisimmät asiat olivat uunin, mikroaaltouunin ja höyryuunin yhdistelmä. Olimme eläneet ilman mikroa jo 5,5 vuotta emmekä olleet kaivanneet sitä kertaakaan. Kun se on mahdollista olla olemassa ilman laskutilan vientiä, toivotin sen tervetulleeksi mielenkiinnolla.
TOIMINTOJA KUIN PIENESSÄ KYLÄSSÄ. Se, mikä tuli iloisena yllätyksenä, olivat em. toimintojen yhdistelmät ja uskomattoman monimuotoiset käyttötavat. Esim. kiertoilmagrillaus paistaa kanan kauttaaltaan kypsäksi. Höyrytoimintoa olemme käyttäneet yllättävän paljon. Mielessä kun olivat lähinnä aasialaishenkinen kalan tai nyytin kypsennys. En tajunnut, että sen avulla saa leipään täydellisen rapsakan kuoren (grahampatonkiresepti) enkä sitä, että se elvyttää käsittämättömän hyvin pari päivää vanhan leivän. Mikro tekisi leivästä sitkeän, uuni kuivan, mutta höyryn avulla se palautuu ”kuolleista” loistavasti. Höyryllä voi nopeuttaa taikinan kohoamista tuplavauhtiin. Ja sillä sai lämmitettyä aivan törkyhyvät hodarisämpylät ilman kuivuutta tai sitkeyttä. 
Tässä alkaa vähän kuumottamaan, kun miettii, mitä kaikkea superuunissa on vielä kehuttavana… Perinteisistä jutuista upeaa on se, että uuni pääsee 300 asteeseen eli sykäyksen normia lähemmäksi kunnon pizzalämpöä. Ostin aiemman uunin ominaisuuksien lisäksi suuren tilavuuden takia ja Bosch näyttää olevan samaa kokoa. Siinäkin oli sisään synkronoitu paistomittari, mutta superuuni nokittaa tässäkin. Mittaritikun kärjessä on jonossa kolme mittauspistettä. Jos vaikka isket piikin luuhun kiinni, et saa lihan oikeaa lämpötietoa, mutta muut pisteet tsekkaavat keskiarvon. Nerokasta. Toimii erinomaisesti.
Bosch Serie 8:n 4D-kiertoilman avulla uunissa voi paistaa yhtä aikaa kolmella tasolla. Tasaista lämmönjakautumista varten uunissa on extratuuletin. Testattu ja homma pelittää.
KOKKAA MELKEIN ITSE. Uunin valikkoon on ladattu iso nippu erilaisia valmita kypsennystoimintoja eri ruoille ja leipomuksille. Niitä oli myös edellisessä uunissa enkä halunnut niitä käyttää. Kerran tässä uunissa testasin kalafileetä valmiilla ohjelmalla ja oikein hyvä tuli, mutta haluan silti kuvitella haltsaavani kokkaamisen hienoudet uunia pätevämmin. No, tulipa peltipizzaakin testattua valmistoiminnolla onnistuneesti.
IHAN UFOA. Sitten mennään ufopuolelle. En ole mikään kakunleipoja. Superuuni väitti, että kakun voi laittaa sisään valmisohjelmalle ja PerfectBake-hommeli tietää, milloin se on täydellinen. Missään nimessä ei saanut ohjeiden mukaan avata luukkua ja tökkäillä tikulla taikinaan. Tämä siksi, että uuni tulkitsee uunin ilmankosteudesta kakun kypsyysasteen. Kahdesti testattu eikä kakku ja pähkinätorttu voisi olla täydellisemmin paistettu. En ymmärrä, mutta kumarran. 
PUPU PÖKSYYN. Tuumailin pitkään pyrolyysipuhdistustoiminnon kanssa. Ohjekirjassa on sille selkeät ja helpot ohjeet, mutta niin pirusti varoitustekstejä siitä ja tuosta, että meni suomeksi sanottuna pupu pöksyyn. Ei se uunin peseminen käsin hauskaa ole, mutta ei nyt niin hirveääkään.
MIKRON COMEBACK. Kun se mikroaaltouuni palasi taloon, niin kyllähän sitä on tullut käytettyäkin. Paljon enemmän kuin kuvittelimme. Nopealla induktioliedellä ja edellisen uunin pikakuumennuksella kaiken sai tarpeeksi nopeaan kuumaksi, mutta esim. nopeaan sulatukseen mikro on usein ainoa vaihtoehto. Ja kun mukaan laitetaan se höyry, niin saa uudelleen lämmitetty ruokakin uutta eloa.
Vaimo on kehunut uunin höyryä hyödyntävää umpioimistoimintoa ja matalalla lämmöllä kuivattiin syksyn satoa kuten sieniä talteen. 
PARIT MIINUKSET. Mietitkö, että kyllä se nyt kehuu, kun sai tuommoisen käyttöönsä? Niin kehunkin. Onhan toi pirun hyvä. Käyttöliittymän keskiössä olevasta pyöritettävästä säätimestä en aluksi pitänyt yhtään. Siihen tuntui tarvitsevan liikaa voimaa ja hiukankin kosteilla sormilla pyörittely ei onnistunut. Varsin nopeasti oppi kuivaamaan sormensa.
Höyrysäiliön asentaminen hallintapaneelin taakse (aukeaa napista) ei ole kaikkein kätevimmästä päästä, mutta senkin handlaaminen alkoi sujua kuukauden jälkeen. Pientä lisäsuunnittelua siihen silti toivoisin käyttäjäystävällisyyden nimissä.
Kun toimintoja on paljon, ei kaikkea opi hetkessä. Siksipä käyttöohje on tässä tärkeämpi kuin missään aiemmassa elektronisessa laitteessani. Ohjeet olivat erinomaisia ja kaikki helppoa, kun joku vain neuvoi. Olenkin sanonut, että tuosta uunista löytyy kaikki paitsi 3D-tulostin.
NO, OSTAISINKO? Se ikävä puoli on tietty aina, että laatu ja ominaisuudet maksavat. Bosch Serie 8:n ovh. on siinä kolmen tonnin luokkaa eli selvästi perusuunia enemmän. Alkaisinko säästää sitä varten? En. Ostaisinko keittiörempan yhteydessä? Ostaisin. Superuunin avulla voi jättää monta tilaa vievää ostosta kauppaan alkaen mikroaaltouunista. Omassa kompaktin toimivassa keittiössä kaikki pohjautui suunniteltaessa laskutilan maksimointiin. En esim. nostanut uunia rinnan tasolle, koska se olisi vienyt neliön verran tilaa eikä sen arvoa vuosien aikana voi mitata rahassa. Superuuni toi apua ja monipuolisuutta meidän keittiöön, vaikka kaikenlaista siellä muutenkin ahkeroimme. Sen avulla pääsi eroon monenlaisesta säätämisestä ja sai kokkaamiseen ihan teknisestikin uusia ulottuvuuksia. Pirun hyvää on helppo suositella.
PS. Tästä jäi tarkoituksella ja tahattomasti monia seikkoja kirjoittamatta, joten vastaan mielelläni kommenteissa, jos heräsi uunista kysyttävää.
