Jos etsit kotimaista vaihtoehtoa ulkomaisille palkokasveille, kannattaa tutusta monipuoliseen ja ravitsevaan härkäpapuun. Se on myös ilmastoystävällistä ruokaa, muistuttavat Maa- ja kotitalousnaiset.
Videolla: Sujauta härkäpapua vaikka Kari Aihisen "pikkasen parempaan moussakaan"
Maa- ja kotitalousnaisten mukaan härkäpapua on viljelty Suomessa jo 1200-luvulla. Tämä ravintorikas palkokasvi vaipui kuitenkin pitkäksi aikaa taka-alalle, josta se on viimeisimpien vuosien aikana tehnyt paluuta suomalaisten lautasille.
Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehityspäällikkö Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta uskoo, että härkäpavussa kiinnostaa sen terveellisyys, mutta myös halu syödä lähiruokaa, joka ei kuormita ilmastoa.
– Härkäpavulla on erinomainen ravintosisältö: paljon proteiinia (8,8 grammaa), kuitua (4,2 grammaa), folaattia ja monia tärkeitä kivennäisaineita. Siinä on myös hitaasti imeytyvää tärkkelystä, joka tasaa hyvin verensokeria ja madaltaa kolesterolitasoja. Kaiken lisäksi se on lähellä tuotettua ruokaa, jonka viljely on ilmastoystävällistä.
Härkäpapu taipuu moneen
Tuoreiden härkäpapujen sesonki on elo-syyskuussa. Maa- ja kotitalousnaisten Suontausta kuitenkin kertoo, että tuoretta härkäpapua ei valitettavasti saa vielä joka paikasta kasvavasta viljelyalasta huolimatta. Kuivattua härkäpapua sen sijaan löytyy paremmin. Niitä täytyy liottaa 12 tunnin ajan, keittoajaksi riittää noin 30 minuuttia.
