Mainos
Mainos

Syöntiin vai pakastukseen? Näin mansikkalajikkeet eroavat toisistaan

Mansikkalajikkeita löytyy runsaasti, ja ne eroavat toisistaan kypsymisajankohdan, maun ja rakenteen suhteen. 

Suomen suosituinta mansikkalajiketta Polkaa viljellään 70 prosenttia kaikesta mansikanviljeystä. Vaikka tämä lajike on ehdottomasti suosituin, Suomesta löytyy runsaasti myös muita mansikkalajikkeita, joilla jokaisella on omat erityispiirteensä. 

Lue mikä lajike sopii pakkaseen ja mikä marja taas on parhaimmillaan sellaisenaan. 

Suomen yleisimmät mansikkalajikkeet

Polka on Suomen suosituin mansikkalajike ja sen marjat ovat kooltaan melko suuria ja väriltään voimakkaan punaisia. Maultaan polka on raikkaan makea, mutta ei kovin voimakas. Lajike soveltuu hyvin sekä hillo että pakastemarjoiksi. Polka on myöhään kypsyvä mansikkalajike, mutta tuottaa satoa pitkälle alkusyksyyn.

Honey on aikainen mansikkalajike, joka avaa Suomen mansikkakesän. Sen marjat ovat suuria, kartiomaisia ja kovapintaisia, jonka vuoksi ne kestävät hyvin myös kuljetusta. Väriltään marjat ovat kirkkaan- tai tummanpunaisia, ja soveltuvat hyvin kesän alun herkutteluhetkiin sellaisenaan nautittaviksi. Maultaan tämä kesän ensimmäinen mansikkalajike on miedon hapan, mutta kuitenkin mehukas. 

Korona on voimakaskasvuinen lajike, joka kypsyy satokauden keskivaiheilla. Marjat ovat kooltaan suuria tai keskikokoisia ja väriltään tumman- ja kirkkaanpunaisia. Maultaan marjat ovat erittäin makeita, ja lajike onkin erittäin suosittu Pohjoismaissa. Korona-lajike soveltuu parhaiten sellaisenaan syötäväksi, sillä se on maultaan erittäin hyvänmakuinen. 

Jonsok on erittäin viljelyvarma, yksi alkukesän ensimmäisistä mansikkalajikkeista. Lajike on monikäyttöinen perusmarja, joka soveltuu erinomaisesti pakastukseen. Mansikat ovat keskikokoisia, pyöreitä ja kiinteitä. Marja kestää hyvin niin kuljetusta kuin sateistakin kesää pehmenemättä. Maultaan marjat ovat hieman happamia, mutta erittäin maukkaita. 

Bounty on myöhäinen lajike, joka soveltuu hyvin pakaste- ja säilöntämarjaksi. Marjat ovat kiinteitä ja sisusta myöten tummia. Muodoltaan bounty eroaa tyypillisistä mansikoista sen kekomaisen ulkomuotonsa ja karhean pintansa vuoksi. Lajike pienenee satokauden loppua kohden, ja sen pinnalla on erotettavissa vaaleita siemeniä. 

Senga Sengana oli Suomen suosituin mansikkalajike ennen Polkaa, mutta nykyisiin tämä lajike on väistymässä sen harmaahomealttiuden vuoksi. Marjat ovat kooltaan keskikokoisia ja muodoltaan hieman kulmikkaita. Väriltään ne ovat voimakkaanpunaisia ja maultaan aromikkaita, mutta melko happoisia. Soveltuu hyvin syötäväksi sellaisenaan, mutta myös pakastettuna ja marjasäilykkeissä. 

Lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto

 

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.