Suomalaisten ruokavaliossa kolme isoa ongelmaa – kärsitkö sinäkin näistä?

Useille suomalaisille terveellisyys on ruokavaliossa yhä tärkeämpää. Saarioisen teettämän tutkimuksen mukaan syömiseen liittyvää syyllisyyttä aiheuttavat epäterveellisiksi koetut tavat, kuten liiallinen napostelu, joka aiheuttaa syyllisyyttä 38 prosentissa suomalaisista.

Sen lisäksi 36 prosenttia tuntee syyllisyyttä siitä, ettei syö tarpeeksi kasviksia ja 31 prosenttia siitä, että syö liikaa sokeria.

Mistä ruokaan ja syömiseen liittyvistä asioista tunnet syyllisyyttä?

• Napostelen liikaa: 38 %
• Syön liian vähän kasviksia: 36 %
• Syön liikaa sokeria: 31 %
• Syön liian harvoin ja paljon kerralla: 30 %
• Syön liian usein mitä sattuu: 27 %
• En laita itse ruokaa riittävän usein: 19 %
• Syön liian paljon rasvaa: 16 %
• En syö tarpeeksi usein ystävien tai perheeni kanssa: 14 %
• Syön liikaa suolaa: 12 %
• Syön liikaa punaista lihaa: 9 %
• Syömisestä on tullut suorittamista: 6 %
• Syömistottumukseni kuormittavat ympäristöä liikaa: 5 %
• Jokin muu: 3 %
• Ei mikään: 5 %

– On hienoa, että terveellisyys kiinnostaa suomalaisia, mutta syömistä ohjaavat helposti syyllisyydentunteet ja siitä koetaan stressiä. Nyt pinnalla ovat tiukat välttelydieetit, vaikka tärkeintä syömisessä olisi salliva suhtautuminen ruokaan. Mitään ruoka-ainetta ei tarvitsisi lähtökohtaisesti vältellä, kun noudattaa säännöllistä ateriarytmiä ja tekee useimmilla aterioilla monipuolisia ja terveellisiä valintoja, sanoo Saarioisten ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen.

Nuoret syyllistyvät muita enemmän – myös vähäisestä kokkaamisesta

Kyselytutkimuksen mukaan erityisesti 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset tuntevat syyllisyyttä epäterveelliseksi koetuista ruokailutavoista ja siitä, että heillä ei ole tarpeeksi aikaa tehdä ruokaa itse.

– Töiden, opiskelun, perheen ja harrastusten kanssa tasapainottelu voi tehdä säännöllisen ateriarytmin seuraamisesta vaikeaa ja ruuanlaitolle jää vähemmän aikaa. Jatkuvaan naposteluun auttaa parhaiten selkeä ateriarytmi välipaloineen ja riittävän kokoiset, monipuoliset annokset, Lampinen neuvoo.

Kyselyyn vastanneista 19 prosenttia koki syyllisyydentunteita siitä, että ei laita ruokaa itse riittävän usein. Nuorista aikuisista 27 prosenttia koki vähäisestä kokkaamisesta syyllisyydentunteita.

– Monille voi syntyä julkisuudesta ja sosiaalisesta mediasta kuva, että ihmiset ympärillä laittavat jatkuvasti upeita ruokia itse. Tämä voi aiheuttaa paineita omassa arjessa, kuten kyselymme tulokset kertovat. Tässäkin korostaisin ihmisiä olemaan armollisia itselleen, Lampinen toteaa.

Kasviksia halutaan lisätä, sokeria vähentää

Missä seuraavista on ruokavaliossasi eniten parannettavaa?

• Kasvisten lisääminen: 26 %
• Sokerin vähentäminen: 24 %
• Ravitsemussuositusten mukainen syöminen: 12 %
• Kovan rasvan vähentäminen: 8 %
• Luomuruoan lisääminen: 7 %
• Suolan vähentäminen: 6 %
• Proteiinien lisääminen: 4 %
• Joku muu 3 %
• Ruokavaliossani ei ole parannettavaa: 10 %

Useat suomalaiset näkevät kasvikset ja sokerin vähentämisen parhaiksi tavoiksi korjata ruokavaliotaan. Erityisesti miehet tunnistivat kasvisten lisäämisen tärkeäksi.

– Suomalaisten kasvisten syönti on lisääntynyt ja se näkyy ruokakaupoissakin kasvaneena myyntinä. Tämä on hieno asia, sillä kasvisten syönti auttaa painonhallinnassa. Kasvispainotteisen ruoan lisääminen on niitä pieniä helppoja arjen ratkaisuja kohti terveellisempää ruokavaliota, Lampinen sanoo.

Kasvisten syönnin lisäksi monet halusivat parantaa ruokatottumuksiaan vähentämällä sokeria. Erityisesti naiset ja nuoret näkivät sokerin vähentämisen tärkeänä parantamiskohteena.

– Yksittäisten ruoka-aineiden välttelyn sijaan on tärkeää syödä monipuolisesti. Hiilihydraatteja voi syödä hyvällä omallatunnolla, kunhan huolehtii, että painopiste on kuitupitoisissa täysjyvätuotteissa ja lisätyn sokerin määrä ruokavaliossa on kohtuullinen. Sokeriakaan ei ole mikään tarve täysin vältellä. Satunnaiset herkkuhetket kuuluvat monipuoliseen terveelliseen ruokavalioon, Lampinen muistuttaa.

Tutkimustiedot perustuvat Saarioisten tilaamaan kyselytutkimukseen. Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internetpaneelissa huhtikuussa 2016. Kyselyyn vastasi 1 000 iältään 15–70-vuotiasta suomalaista, ja lähtöotos on kansallisesti edustava.

Lähde: Saarioinen