Kirjolohi on yksi suomalaisten suosikkikaloista. Se kuuluu usein halvimpiin suosittuihin kaloihin kalatiskillä, vaikka tuotantomäärät eivät olekaan kovin suuria.
Kirjolohi on tärkein Suomessa kasvatettu kalalaji. Kirjolohta tuotetaan vuodessa noin 10 miljoonaa kiloa. Vaikka määrä on hyvin pieni Suomeen tuotavaan norjalaiseen meriloheen verrattuna, pysyttelee kirjolohen hinta hyvin matalalla. Tämä taas asettaa suomalaiset tuottajat hyvin ahtaalle.
Kirjolohen hinta ei liity yllättäen Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Anu-Maria Sandelinin mukaan kirjolohen tuotantomäärään.
TIESITKÖ? Kirjolohi kasvaa Suomessa kasvuolosuhteiden eli talven ja viileämmän veden vuoksi hitaasti, mutta samalla lihasta tulee koostumukseltaan kiinteämpää.
– Suomalaista kirjolohta verrataan usein norjalaiseen meriloheen. Norjalaisen lohen hinta määrää pitkälti kirjolohen hinnan. Norjanlohen tuotanto on massiivista. Pieni suomalainen kirjolohentuotanto ei pysty kilpailemaan korkeammalla hinnalla, jolloin sitä myydään valitettavan halvalla kaupoissa, Sandelin kertoo.
Merilohen suuri kulutus ajaakin kirjolohenkasvattajat usein ahtaalle. Vuonna 2014 Suomeen tuotiin pelkästään Norjasta kasvatettua merilohta 31 miljoonaa kiloa.
– Suomalainen alkutuottaja on ahtaalla tässä kilpailussa. Meillä on keskittyneet ostajaketjut, mikä ajaa sellaiseen tilanteeseen, että kyseessä on ostajan markkinat, eli kuluttaja pystyy korvaamaan helposti tuotteen toisella, Sandelin sanoo.
WWF näyttää kirjolohelle vihreää valoa
Suomalaisen kirjolohen syöminen on kuitenkin eettistä. WWF on antanut kalalle vihreän merkinnän, sillä sen kasvatuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat pieniä.
– Kirjolohi kasvaa pienellä rehumäärällä. Reilulla kilolla rehua, kala kasvaa yhdellä kilolla. Se on tehokas tapa tuottaa ruokaa, Sandelin kertoo.
