Moni suomalaisissa ruokakaupoissa myydyistä pääsiäismunista on kaukana vastuullisesta valinnasta.
Finnwatch vertaili kauppaketjujen valikoimassa olevien pääsiäismunien vastuullisuutta. Lidl voitti muut ketjut selvästi tarjoamalla eniten vastuullisuussertifioituja vaihtoehtoja.
Moni pääsiäismuna ei ole vastuullisuussertifioitu
Lidlin sesonkivalikoimassa olevista pääsiäismunista noin 60 prosenttia on sertifioitu UTZ-sertifikaatilla. Kaikilla Lidlin omalla merkillä myytävillä Favorina-pääsiäismunilla on kaakaon UTZ-sertifikaatti. S-ryhmällä, Ruokakeskolla, Suomen Lähikaupalla ja Stockmannilla ei ole lainkaan valikoimissaan vastuullisuussertifioituja pääsiäismunia.
UTZ-sertifikaatti on vuonna 2002 perustettu sertifiointijärjestelmä, joka koskee kahvia, teetä ja kaakaota. Se asettaa raaka-aineille tiettyjä sosiaalisia sekä ympäristövaikutuksiin liittyviä vaatimuksia.
– Tulos on muiden ketjujen osalta surkea. Kaakaon tuotannon erittäin vakavat lapsityövoimaan ja ihmiskauppaan liittyvät ongelmat ovat kaikkien tiedossa, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo.
Ketjuista lupaillaan, että tulevaisuudessa asia pyritään muuttamaan. S-ryhmän hankintapäällikkö Päivi Nyström kertoo vastuullisen suklaan olleen viime aikoina useaan otteeseen esillä toimittajaneuvotteluissa. Sertifioitujen tuotteiden osuuden oletetaankin kasvavan tulevina sesonkeina.
Rainforest Alliance -sertifioituja Maraboun pääsiäissuklaarakeita löytyy kuitenkin lähes kaikkien kauppaketjujen valikoimasta. K-ryhmän isoista marketeista löytyi myös Reilu kauppa -tunnuksella sertifioituja suklaatipuja.
Rainforest Alliance on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka pyrkii ylläpitämään eliökunnan monimuotoisuutta ja varmistamaan kestävän elinkeinon.
Suklaamunakaupan suuri kansainvälinen brändi, Ferreron omistama Kinder, kertoi Finnwatchille suklaansa sisältävän yhteensä 30 prosenttia UTZ-, Rainforest Alliance ja Reilu kauppa -sertifioitua kaakaota. Tuotesertifiointia ei Kinderiltäkään kuitenkaan löydy. Ferrero on julkisesti kertonut pyrkivänsä sertifioimaan käyttämänsä suklaan vuoteen 2020 mennessä.
– Vuosikausien päähän asetettu vastuullisuustavoite on OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevan ohjeiston vastainen. Ohjeisto kehottaa yrityksiä puuttumaan lapsityövoiman hyväksikäyttöön viipymättä tehokkaimmilla mahdollisilla keinoilla. On hyvä, että jotain on jo tehty, mutta tahti on aivan liian hidas, Vartiala sanoo.
Epäselviä ja harhaanjohtavia vastuullisuusväitteitä
Finnwatch törmäsi selvityksen aikana suklaavalmistajien erilaisiin vastuullisuusväitteisiin, joihin ei löytynyt katetta pakkauksissa olevista sertifiointimerkeistä. Osa suklaatoimijoista kertoo myös ostavansa UTZ-, Rainforest Alliance- tai Reilu kauppa -sertifioitua kaakaota, vaikka niiden tuotteissa ei ole kuluttajalle näkyvää sertifiointimerkkiä.
Todisteeksi yritykset toimittivat Finnwatchille esimerkiksi tuotantolaitoskohtaisen, ns. chain of custody -sertifioinnin. Finnwatch pitää epämääräisten ja vaikeasti todennettavissa olevien vastuullisuusväitteiden lisääntymistä ongelmallisena.
– On hyvä, että vastuullisesti tuotetun kaakaon käyttöä helpotetaan, Vartiala toteaa.
– Kääntöpuolella on kuitenkin väärinkäytösten lisääntyminen ja sertifiointijärjestelmien vesittyminen. Kuluttajien ja jälleenmyyjien on voitava erottaa sertifioidut tuotteet ei-sertifioiduista tuotteista, hän jatkaa.
Lähde: Finnwatch