Eri mansikkalajikkeet maistuvat erilaisilta, mutta onko väliä, mitä mansikkaa pakastaa talven varalle?
Mansikka kypsyy jo hyvää vauhtia, ja kotimaista marjaa alkaa pikkuhiljaa olla saatavilla. Mansikan ehdoton päälajike on edelleen suomalaisten suosikki Polka. Uusia lajikkeita saapuu kuitenkin Suomen pelloille pikkuhiljaa. Polkan kanssa samaan aikaan kypsyy yhä enemmän Sonataa ja sitä ennen aikainen Honeoye.
– Viljelijät testaavat parhaillaan, tulisiko Honeoyen rinnalle Clery, kertoo Tuija Tanska Hedelmä- ja Marjanviljelijäinliitosta.
Polkan ja Honeoyen kypsymisen väliin sijoittuu vähemmän tunnettu lajike Rumba.
Mansikan makeus on kiinni happo-sokeritasapainosta marjan sisällä. Siihen vaikuttavat niin sääolot kuin kasvupaikkakin. Jos sää on tasapaksu ja lämpötila ei juuri vaihtele, jää maku pliisummaksi.
– Viljelijät tietävät yleensä itse mansikkaa maistaessaan, millä lohkolla se on kasvanut, kertoo Tuija Tanska.
– Rumba on näyttävä ja kohtuullisen hyvänmakuinen mansikka ja viljelijän kannalta hieman erilainen kuin Polka.
Myöhäisimpiä mansikkalajikkeita ovat Malwina sekä suosiotaan kasvattava Salsa.
Kaikki lajikkeet käyvät Tanskan mukaan pakastukseen yhtä hyvin.
– Marjoissa ei marjoina ole eroja, kyse on enemmänkin ihmisten erilaisista makumieltymyksistä.
– Usein aikaisimmat lajikkeet syödään sellaisenaan ja pakastukseen päätyvät vasta myöhemmän sadon marjat, kuten Polka.
Polka tunnetaan makeana mansikkana, mutta löytyy makeutta muistakin lajikkeista. Tanska suosittelee makean marjan ystävää kokeilemaan esimerkiksi Malwinaa.