Lammin Sahdin perustaja Pekka Kääriäinen kertoo, minkä vuoksi suomalainen perinnejuoma on tunnettu ympäri maailmaa.
Vaikka sahdinvalmistajia löytyy Suomesta useita, niistä kuuluisin lienee Lammin Sahti. Jo 30 vuoden ajan Lammin Sahtia pyörittänyt perustaja Pekka Kääriäinen kertoo valmistavansa sahtia edelleen samalla reseptillä.
– 70-luvulla keitin ensimmäiset sahdit ja samalla reseptillä teen edelleen. Vain tekniikka on kehittynyt sen verran, että ennen käytettiin puuastioita, nyt terästä, Kääriäinen toteaa.
Vuosien varrella tämän suodattamattoman oluen säilyvyyttä on myös saatu hieman pidennettyä.
Sahdilla on EU:n nimisuoja
Vuosien varrella myös sahtierien toistettavuus on parantunut. Kääriäinen kertoo, että tänä vuonna sahtia on valmistunut jo 12 erää. Aivan pienistä määristä ei ole kysymys, sillä yksi sahtierä on kooltaan 1300 litraa.
– En käytä humalaa enää ollenkaan. Käyttämät määrät olivat niin pieniä, ettei asialla ollut merkitystä, Kääriäinen kertoo valmistuksesta.
Sahti on kahden viikon käymisen jälkeen valmista eikä sitä suodateta, vaan se tarjoillaan sellaisenaan. Sahti on elävä tuote ja se tulee säilyttää riittävän kylmässä, lähellä nollaa astetta. Sahti on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.
– Isovanhemmat olivat absolutisteja, mutta he joivat sahtia, sillä se oli perinnejuoma, Kääriäinen toteaa.
Sahtimaltaat tehtiin perinteisesti kotitaloissa, mutta nykyisin mallasperinne on jäänyt valitettavasti unholaan. Lammin Sahti käyttää valmistuksessa Laihian Maltaan ruismallasta.
Myynnissä vain yhdessä Alkossa
Vuosittain Lammin Sahtia valmistetaan noin 30 000 litraa. Sahtia myydään pääasiassa erilaisissa tapahtumissa ja vähittäismyyntipisteissä. Lisäksi sahtia menee myyntiin muutamaan olutravintolaan. Alkoista sahtia myydään vain yhdessä myymälässä, Lammin Alkossa.
– Täytyy sanoa, että on ollut helvetin kallis harrastus, Kääriäinen nauraa.
Sahdin suosion salaisuus löytyy perinteistä, sillä valmistus opitaan perimätietona isältä pojalta. Ainesosia ei mitata tarkkaan, vaan jokainen sahdinvalmistaja oppii taidon itse tekemällä.
– Nokare hiivaa, kädenlämpöistä vettä. Sahti valmistetaan näppituntumalla, opittujen määrien avulla.
Kääriäinen itse oppi sahdin valmistuksen naapurissa asuneelta sahdintekijältä. Sahdin valmistus on siitä lähtien kuulunut vahvana osana miehen elämään, ja Kääriäinen toimii nykyisin myös Suomen Sahtiseuran puheenjohtajana.
Kääriäinen pyöritti myös 90-luvulla konkurssiin mennyttä Lappeenrannan panimoa.
Maailmalla kulttijuoman maineessa
Sahti on kuuluisa juoma myös maailmalla, ja Yhdysvalloissa siitä on muodostunut jopa kulttijuoma. Suuresti suosiosta voidaan kiittää Michael Jacksonia. Ei suinkaan edesmennyttä artistia, vaan maailman kuuluisinta olutasiantuntijaa. Jackson on levittänyt sahdin sanomaa lukuisissa kirjoituksissaan.
– Hän on sanonut, että sahti maistuu suomalaisten juurilta. Se oli niin nätisti sanottu, että olen käyttänyt lausetta se jälkeen itsekin, Kääriäinen kertoo.
Jacksonin innoittamana monet amerikkalaiset pienpanimot ovat valmistaneet sahdinkaltaisia oluita. Sahdin sanoma on levinnyt laajalle, joten kaikki vähänkin alaa seuraavat tuntevat sahdin.
Vaikka Atlantin takana olisikin kysyntää sahdille, suodattamattoman oluen kuljetus tuottaa ongelmia.
– Sahti on vaikea saada pysymään hyvänä niin pitkää kuljetusmatkaa, Kääriäinen toteaa.
Makuja.fi:n kesän juttusarjassa esitellään suomalaisia perinneruokia ja -juomia aina viipurinrinkeleistä kainuulaiseen kapakeittoon ja hämeen sahtiin.