Anu ja Sami Lappalaisen vetämä gastropub-ketju Tampereella hakee vertaistaan. Tuulensuusta se alkoi ja monen monituiseksi lopulta päätyi. Gastropubit ovat paitsi nostaneet tamperelaisen ravintolaskenen jo yksinään astetta korkeammalle, myös tarjonneet helppoja ja halpoja tapoja tutustua ja palata muistossa eri maiden rennon tason keittiöihin. Kannattaa katsoa Tampere Food Clubin tekemä haastattelu aiheesta (Facebook-video).
MTV Oy, All rights reserved
Lappalaisten uusin valtaus on mielestäni se kaikkein kunnianhimoisin, burgeri. Laji on kokenut jyrkän noususuhdanteen viime aikoina ja Tampereellakin burgeriskene on mullistunut totaalisesti reilussa vuodessa. Burger Bar The Bull haluaa näyttää lajissa sarvensa ja kutsui meidät maistamaan purilaisiaan.
Koskikeskusta vastapäätä sijaitseva The Bull on fiilikseltään rennon letkeä. Pöydissä pönöttävät talouspaperirullat ja kastikepullot. Burgerilista on todella laaja. Liki 30 hampparia on lähtökohtaisesti mielestäni liiankin laaja, vaikka mukana on kanaa ja lihattomia versioita. Burgeria viedään jokaiseen maailman kolkkaan ja makumaailmaan. Aion kuitenkin keskittyä aluksi melko perinteiseen versioon. Hätkähdän, kun tajuan, että peruspihvi on 250 g. Tiedän jo etukäteen sen olevan burgerifilosofiaani vastaan. Burgerin kasaamisessa yksi olennainen pointti on ainesosien toimiva suhde. Ei voi olla yhdistelmää, jossa 250 grammaa lihaa saataisiin vain yhdeksi täyspainoiseksi osaksi kokonaisuutta. Pihvin saa myös 150 gramman versiona, mutta testataan ensin keittiön näkemystä. MTV Oy, All rights reserved
Olen niin varma lihan ylivoimasta, etten pysty valitsemaan pelkistettyä juustoversiota. Otan chilisen, Lupaus seikkailusta -burgerin kolmen chilin soosilla (17 eur.). Vaimo valitsee sen, mitä arvelinkin eli The Brien (Brie de Meaux ja Dijon-sinappia, 18 eur.).
Burgeri tulee intialaista ravintolaa muistuttavalla metallisella tarjottimella, jossa osaset ovat selkeästi erillään. Chiliburgerin täytteet ovat mielestäni täydellisessä suhteessa syömismukavuuteen. Kastikkeet eivät pursua ensimmäisellä haukulla poskille ja burgeri pysyy kontrollissa läpi syömisen. Chilisoosi on juuri mukavan tulista. Kunnon poppamies ei saa siitä kiksejä, heikompi haukkoo henkeään, mutta itselle se tarjosi mukavan ruokailukokemuksen, jossa ei tarvinnut keskittyä suun sammutukseen eikä Tabascon lisäämiseen. Mutta kuten arvasin, niin burgeri maistuu lihalle. Se on mun puritismissa väärin. Lihan kuuluu olla vain yksi osa mauista, ei hallitseva. Kypsyys oli nippa nappa medium, häivähdyksiä roseesta eli lihan voisi jättää hitusen raaemmaksi. Vaikka liha australialaista Black Anguksen ulkopaistia onkin, sen pauloihin ei pidä hirttäytyä. En tiedä, olisiko 150-grammainen pihvi parempi - täytyy käydä testaamassa lounaalla. Nykypihvissä on joka tapauksessa 50-100 grammaa ylimääräistä. Ei täytön, vaan maun puolesta. MTV Oy, All rights reserved
Annoksen ranskalaiset olivat varsin hyviä herättämättä intohimoja suuntaan tai toiseen. Keskivertoa parempia. Kurkut ja tomaatit olivat burgerista erillään, mikä itselleni kyllä toimi, vaikka olen kuullut siitä poikittaisiakin sanoja. Lisädippinä pyydetty, oluella ja viskillä maustettu bbq-soosi ansaitsee aplodit. Vaikka kuulemma onkin purkkikamapohja, niin omat olut-viskihöysteet nostavat sen uusiin ulottuvuuksiin. Iso suositus pienelle kipolle. Lasiin gastropub-ketjun uuden, oman panimon, Nordic Breweryn Bitter #1, joka maistui, mutta oli juurikin 1.0. Hyvä lähtö, parempi tulee varmasti. Särmää voisi toivoa enemmän.
Vaimo oli burgerista samoilla linjoilla. Paksu brie-siivu keräsi kehuja, samoin kuin tuju dijon. Lihaa oli vain maun puolesta liikaa. Se hallitsi. MTV Oy, All rights reserved
The Bull jatkaa Tampereen huikeaa vauhtia nousevaa burgerikulttuuria tuoden siihen omantyylisensä osan. Paikka ja palvelu on taatun rentoa gastropub-henkeä, juomatarjooma Lappalaisille tyypilliseen tapaan vähän parempaa, mitä olisi voinut olettaa. Itselläni on mahdotonta enää päättää, mistä saa kaupungin parhaan burgerin, koska olennainen jatkokysymys on, millä fiiliksellä on liikkeellä. Korkeatasoinen, rasvainen mättöburgeri löytyy O’Hanasista, puhdaspiirteinen makumaailma Friends Brgrsista, hitusen fiinimpi ja lihainen näkemys Huberista ja kokeilevampi, lihaisa (tai tyystin lihaton) versio The Bullista. Kaikille on paikkansa ja kaikille toivottavasti ja nähtävästi löytyy kävijänsä.
