Ravintola-arvostelu: Gösta, Mänttä

MTV Oy, All rights reserved

Vietimme kaveriporukalla viikonlopun Mäntässä. Lauantain ohjelmassa oli mm. kierros Serlachius-museoissa sekä lounas Gösta-museon nimikkoravintolassa. Kun raflaa pyörittää monissa liemissä keitetty keittiömestari Henry Tikkanen ja taustajoukoista löytyy muuan Pekka Terävä, tulee ennakko-odotukset laitettua väistämättä varsin korkealle.

Upeaa modernia puuarkkitehtuuria esittelevän uudehkon lisäsiiven ravintolaa hallitsee Heikki Marilan massiivinen ”Mänttä”-maalaus. Sisustusta voisi kuvailla skandinaaviseksi. Lauantaina klo 14 tila on puolillaan, mutta tunnin päästä täynnä.

Valitsen listan ainoasta menukokonaisuudesta alku- ja pääruoan (yhdessä 38 eur + suositusviinit 18 eur). Lampaanpaistista sävelletty ”pastrami” saa höysteeksi punajuurta, kirsikkaa ja kirvelipestoa. Selkeitä makuja, luovasti yhdistellen, uusia makupareja löytäen. Kaikki harmoniassa keskenään. Juuri sellaista, jota kuvittelinkin saavani nauttia. Pauly-Bergweiler Riesling Feinherbin sitruksiset hapot raikastavat makukokemusta tahdikkaasti.

Vaimolle Haugesundin silliä, ruskistettua voita ja varhaisperunoita (12 eur), jota voi kuvailla tismalleen samoin. Hieno tulkinta sillistä ja uusista perunoista päivitettynä muutama sykäys fiinimpään muotoon perusideaa kadottamatta. En ole sillin suuri ystävä, mutta tämän annoksen olisin vedellyt mieluusti itsekin.

Pääruoaksi päivän kala-annos, siikaa, perunaterriiniä ja rapukastiketta, jatkaa suloisen suomalaista linjaa, jossa mauilla ei räiskitä, vaan yhdistellään varman tyylikkäästi sesonkia vahvasti kunnioittaen. Kukin osa on herkullista yksinään ja yhdessä entistä parempaa. Erityishuomion nappaa huippulöytö Espanjasta, Bassus Pinot Noir, jota pysähdyn maistelemaan kesken aterian parikin kertaa. Tätä on saatava lisää!

Vaimon nokkosella maustettua kauraa, paistettua latva-artisokkaa, sydänsalaattia ja tomaattivinaigrette (16 eur) on lempeän täyteläinen kesäruoka ja hieno esitys kasvisruoan mahdollisuuksista ilman turhia kikkailuja. Risottomaisen mehevä, makujen tasapainoa.

Palvelu on rennon ystävällistä ellei peräti tuttavallista. Viinejä voisi esitellä tarkemmin kuin ”saksalainen Riesling”.

Ravintola Gösta edustaa minulle nykyistä suomalaista keittiötä puhtaimmillaan. Annokset suorastaan ylpeilevät raaka-aineillaan tekemättä niistä silti turhan suurta numeroa. Lautasella kun on joukkue eikä sooloilijoita. Yhdessä voitetaan.

Kun jo pelkät museot ovat päiväretken väärti, nostaa varmastikin Suomen paras museoravintola Mäntän ehdottomiin kesätarppeihin.

PS. Myös muu seurue hykerteli annoksistaan. Niistä kuvat alla. Lisäpinnat yllättävän toimivasta, taipuvasta tuolista, jollaista aloin toivoa kotiinkin.

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat