Tuliset kanansiivet ovat yksiä ruokasyntejäni. Täällä Tampereella ne tuntuvat välillä olevan paikallista kansallisruokaa. En puolustele tätä oikkuani kuin korkeintaan sillä, että joitain paheita pitääkin olla ja kohtuus silti kaikessa.
Tein juhannuksena siipiä ensi kertaa itse ja hämmästyin, miten freshejä niistä saakaan. Ihmekös tuo, kun ei laita siipiä lillumaan siipikastikkeen ja rasvan sekamelskaan. Valkosipulin, persiljan, chilin ja sitruunan yhdistelmä on mausteinen, mutta raikas. Eikä yhtään niin sottainen. Ruokajuomana pidin enemmän valkoviinistä kuin oluesta. Toimii niin alkupalana grilliaterialla kuin suurempaan mättöfiilikseen pääruokana. Kunhan vain pitää kuumaa rasvaa silmällä. Friteerauskeitin on kiva, mutta itse olen todennut, etten sellaista ainakaan mökillä ulkoilmassa kaipaa.
Raikkaat, uppopaistetut kanansiivet
4 hlölle alkupalaksi
800 g broilerinsiipiä
4 valkosipulinkynttä, hienonnettuna
puntti lehtipersiljaa, hienonnettuna
1-2 rkl chilirouhetta maun mukaan
1 sitruunan mehu
1-1,5 dl oliiviöljyä
suolaa
pippuria
100 g vehnäjauhoja
1 l kasviöljyä (esim. rypsi tai auringonkukka, ei oliivi tai palmu)
Sekoita yhteen oliiviöljy, valkosipuli, chilirouhe, sitruunamehu ja persilja. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kuumenna friteerausöljy n. 180-asteiseksi. Voit tiputtaa pinnalle pienen palan yrttiä ja kun se alkaa sihistä, on öljy valmis. Pidä öljy kuumana, mutta ei täysillä. Ja kansi lähellä, jos sattuu leimahtamaan. Ei kannata silti pelätä. Pyörittele siipiä vehnäjauhoissa ja koputtele turhat jauhot pois. Laita siivet paistumaan kattilaan 10-15 minuutiksi, kunnes ne ovat kullanruskeita ja rapeita pinnalta. Älä tunge kattilaa kerralla liian täyteen. Siipien täytyy koko ajan sihistä. Nosta siivet talouspaperin päälle ja anna turhan rasvan valua pois. Laita tarjolle ja ripottele pinnalle mausteseosta. Nautitaan välittömästi.