Onko Suomessa tippikulttuuria ja kuinka paljon tippiä ravintoloissa pitäisi jättää?
Videolla: Pitääkö ravintolassa jättää tippiä? Outi Rekola ja Aku Vikström keskustelivat aiheesta jo vuonna 2019 MTV:n Huomenta Suomessa.
Tipin jättäminen ravintolassa on yleistä ja usein jopa suotavaa monissa maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ravintolatarjoilijoiden kokonaispalkka saattaa muodostua suurilta osin asiakkaiden jättämistä tipeistä. Mutta mikä tilanne on tänä päivänä Suomessa, pitäisikö ravintolassa jättää tippiä ja kuinka paljon?
Tipillä kiitetään hyvästä palvelusta tai ravintolakokemuksesta
Ravintola-alalla yli 20 vuotta uraa tehnyt, nyt Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ravintolaliikkeenjohdon lehtorina työskentelevä Outi Rekola on perehtynyt aiheeseen eri näkökulmista. Vaikka Rekola ei itse enää ole ravintolassa töissä, hän kuulee jatkuvasti alalla työskentelevien opiskelijoiden kokemuksia aiheeseen liittyen.
Jonkinlainen tippauskulttuuri Suomessa on ollut olemassa, ja on Rekolan mukaan edelleen.
–Tippiä kyllä annetaan. Sitä pidetään luontevana huomionosoituksena ja kiitoksena onnistuneesta suorituksesta. Asiakas haluaa esimerkiksi palkita elämyksestä tai palvelukokemuksesta. Tämä korostuu erityisesti niin sanotuissa paremman tason paikoissa, tai sellaisissa ravintoloissa, joissa ollaan pitkän menun ajan.
Rekolan mukaan osa asiakkaista on myös niin sanottuja ”perustippajia”, jotka lähtökohtaisesti jättävät aina muutaman euron tippiä.
Käteinen raha väheni koronan myötä, niin myös kolikkotipit
Korona-aika kuitenkin vaikutti tippien jättämiseen sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä.
– Alkuun tippaaminen ehkä lisääntyi, kun ihmiset olivat koronasulkujen jälkeen kiitollisia päästessään ravintolaan. Kaipuu ravintoloihin oli monella kova ja tippiä annettiin herkemmin. Oli myös sympatiaa ja myötätuntoa alalla työskenteleviä kohtaan.
Koronan myötä käteisen rahan käyttö toisaalta myös väheni, mikä puolestaan on vaikuttanut siihen, ettei monelta asiakkaalta enää löydy kolikoita tai pieniä seteleitä taskun pohjalta tippaamista ajatellen. Rekola kertoo, että monissa ravintoloissa on myös luovuttu maksupäätteistä, jotka antavat mahdollisuuden tipin jättämiseen. Myös lähimaksun yleistyminen on vähentänyt tippaamista.
– Kortilla jätetty tippisumma saattaa aiheuttaa lisätyötä organisaatiossa, kun ensin tipit kerätään ja jyvitetään henkilökunnalle. Se voi olla suhteessa suuritöinen juttu.
Luottokortilla jätetty tippi maksetaan usein palkan lisänä henkilökunnalle. Se on siis ansiotuloa, josta maksetaan myös verot.
– Tämä on mielipiteitä jakava asetelma. Osa asiakkaista on voimakkaasti sitä mieltä, että kun annan 10 euroa tarjoilijalle, niin kyllä sen soisi hänelle henkilökohtaisesti annettavan. Ei tässä verottajaa haluta kiittää, vaan sitä tarjoilijaa, Rekola nauraa.
Tippiä ei ole pakko antaa: "Ei sitä pitäisi kieltääkään"
Rekolan mukaan tippi sanana voi olla sellainen, mitä monet vierastavat. Vanhempi ikäpolvi saattaa sen sijaan käyttää termiä ”kahviraha”.
– Eräs taksikuskina työskentelevä opiskelijani kertoi, että tietyt asiakasryhmät antavat aina vähän ”kahvirahaa”, tippiä siis. Kampaajaopiskelija puolestaan kertoi, että ei välttämättä saa laskun päälle mitään, mutta asiakkaat palkitsevat hyvästä työstä kukilla tai suklaalla. Lähtökohtaisesti palvelukulttuurissa on se hyvästä työstä palkitsemisen halu.
Rekolan mukaan ravintolassa hyvästä työstä kiittäminen yhdistyy helposti rahaan, eli tipin antamiseen. Tippaaminen perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen, eivätkä ainakaan Rekolan tuntemat ravintola-alalla työskentelevät pidä tippaamista mitenkään pakollisena. Monille riittäisi myös pelkkä kiitos hyvästä työstä vallan mainiosti.
– Jos joku haluaa sen tipin antaa, niin ei sitä pitäisi kieltääkään. He näkevät juuri sen vapaaehtoisuuden ja halun palkita erityisestä onnistumisesta. Muutamat opiskelijani kertoivat antavansa esimerkiksi Wolt-kuskille tippiä silloin, kun vaikkapa sää on huono tai ruoan kuljetuskohteeseen on hankala ajaa.
Yksi täysin väärä tapa antaa tippiä: "Harmittavaa kuulla, että näin on edelleen"
Vaikka Rekolan mukaan oikeaa tai väärää tapaa tippaamiseen ei periaatteessa ole olemassa, on kuitenkin yksi täysin tuomittava toimintamalli, jota valitettavasti edelleen alalla näkyy.
– Muutamat naisopiskelijani kertoivat, etteivät halua tippiä tietyntyyppisissä tilanteissa. Keski-ikäiset miehet haluavat tipata saadakseen jotain muuta, erityiskohtelua. Se tippi toimisi tuolloin jonkun toisen asian ostamisena. Tämä koetaan erittäin epämiellyttävänä, Rekola sanoo ja jatkaa:
– Harmittavaa kuulla, että näin on edelleen. Kaksikymppiset opiskelijat sanovat nyt, että keski-ikäiset miehet tekevät näin, ja silloin kun minä olin parikymppinen ja työskentelin alalla, sanoin ihan samaa.
Tipillä voi siis ehdottomasti kiittää ravintolan henkilökuntaa hyvästä palvelusta, mutta sen antaminen ei missään nimessä tulisi liittyä vastapalveluksiin.