Pentin 10 vuotta sitten kehittelemästä Pirkka-oluesta tuli älytön jättihitti – totuus lagerista yllättää monet: "Suomalaiset eivät ajattele..."

Shutterstock pirkka-olut
Shutterstock/Kesko

Pirkka-olut täyttää kymmenen vuotta. Markkinoille tullessaan monet eivät uskoneet kaupan oman brändin menestykseen oluthyllyillä, mutta toisin kuitenkin kävi.

Videolta pääset kurkkaamaan, miten Karjala-olut valmistuu Lahdessa.

Pirkka-olut lanseerattiin kymmenen vuotta sitten, elokuussa 2010. Silloin kaupan merkkien ei vielä uskottu pärjäävän vahvojen kotimaisten brändien olutmarkkinoilla. Toisin kuitenkin kävi.

Tiesitkö tätä Pirkka-oluesta?

  • Suomalaista Pirkka-olutta alettiin valmistaa Iisalmessa Olvilla kymmenen vuotta sitten.
  • Olut valmistetaan edelleen Iisalmessa, eikä sen makua ole muutettu vuosien varrella. Myös pakkausilme on säilytetty samankaltaisena.
  • Olvin Iisalmen tehtaan ylipanimomestari Pentti Pelttari kehitti Pirkka-oluen. Vuonna 2020 Pirkka-oluesta vastaa Pentin tytär, panimomestari Silja Hylkinen.
  • Pirkka-oluen 10-vuotisen taipaleen aikana mallasta on käytetty Helsingistä-Kuopioon ulottuvan (lähes 400 km) ja yli 500 metriä leveän pellon tuottaman sadon verran. 

Kun Pirkka-olut oli ehtinyt olla markkinoilla vasta muutaman kuukauden, Taloussanomat uutisoi juoman muodostuneen jo jättihitiksi. Uutisotsikossa kerrottiin Pirkan kolmosoluen uhkaavan pian jo Karhua ja Karjalaa Yhdeksän kymmenestä K-kauppiaasta kertoi tuolloin Pirkan olevan omassa kaupassaan ylivoimaisesti myydyin tuotemerkki ja osa kertoi sen myyvän laatikoissa jopa kymmenen kertaa kilpailijoita, Karjalaa tai Koffia, enemmän. 

Suosiot selitettiin tuolloin muun muassa hinnalla: 24 tölkin monipakkausta kolmosolutta myytiin kaupoissa 19,99 euron hinnalla – ja sehän myi. 

Lakimuutos tuplasi olutvalikoimat marketeissa

Keskon mukaan oluen suosiota ei heilauttaut edes vuoden 2018 alussa voiman tullut, olutmarkkinaa merkittävästi muuttanut alkoholilaki. Lakimuutoksen myötä panimotuotteiden määrä suomalaiskaupoissa kasvoi räjähdysmäisesti. 

– Lakimuutos salli korkeintaan 5,5 prosentin alkoholijuomien myymisen vähittäiskaupassa ja mahdollisti monipuolisemman valikoiman. Vuodesta 2017 panimotuotteiden valikoima on tuplaantunut. Yhä useampi asiakas haluaa valita kuhunkin tilanteeseen sopivan juoman, kertoo K-ryhmän päivittäistavaratoimialan teollisten tuotteiden osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä.

Vähittäiskauppaan tuli lakimuutoksen myötä esimerkiksi suuria kansainvälisiä olutbrändejä. Samalla jo markkinoilla olleita tuotteita muutettiin niiden alkuperäiseen vahvuuteen. Myös kotimaiset panimot toivat vahvemmat versiot omilla brändeillään vähittäiskauppaan. Samaan aikaan kiihtyvä lähiruokatrendi vauhditti paikallisten pienpanimoiden syntymistä.

Lager säilyttänyt suosionsa – moni yllättyy valmistusprosessista

Oluttyypeistä lager kuitenkin pysyi Suomen suosituimpana ja Pirkka-olut säilytti asemansa myydyimpien oluiden joukossa. Pirkka-oluen on alusta asti valmistanut Olvi Iisalmessa ja sen pääraaka-aine, mallasohra, on suomalaista. Vaikka satokaudet vaihtelevat vuosittain, tuotteesta tehdään jokaisen erän osalta saman makuista sokkomakutesteillä varmistaen.

– Suomalaiset eivät ajattele Suomessa valmistettuja peruslageroluita laadukkaina. Lager-oluiden valmistaminen on kuitenkin todella vaativaa ja vaatii osaamista. Sen maku ei peitä virhemakuja, kuten joissain voimakkaammissa olutlaaduissa voi käydä, kertoo Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä.

Panimoliiton mukaan valtaosa maailmassa nautitusta oluesta on pohjahiivaolutta, nimenomaan lageria. Myös Suomessa se on eniten juotu oluttyyppi. Lager tarkoittaa Saksan kielessä varastoa ja viittaa sellaisiin oluttyyppeihin, joiden varastokäyminen tapahtuu viileässä ja on siksi melko pitkä.

Pirkka-oluen lisäksi suomalaiskauppojen myydyimpien oluiden joukkoon nousevat muun muassa Karhu-, Sandels-, A.Le Coq- sekä Koff -oluet. Tiedot käyvät ilmi Ilta-Sanomien selvityksestä kesältä 2020

Lähteet: Kesko, Taloussanomat, Panimoliitto

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.