Peltilihapiirakka oli viime vuoden yllätysilmiö. Se keräsi reseptin ääreen liki 70 000 ihmistä. Sain monelta taholta kehotuksia ratsastaa sen suosiolla ja tehdä siitä monenlaisia versioita, mikä olisi ollut klikkien suhteen varmaankin järkevää. Käytännön ongelma tulee siinä, että joudun syömään ne kaikki piirakat. Tottakai ne olisivat olleet hyviä, mutta kaiken vehnään ja rasvaan paketoiminen ei kovin monen päivän ruokavaliona houkuttele. Tuon kombon satunnainen yhdistäminen sen sijaan on loistavaa. Tänään oli taas aika.
Olin jo pari viikkoa kypsytellyt ajatusta lihiksen viemisestä italialaiseen suuntaan. Kun ratkaisuksi muotoutui mozzarellan, parmankinkun ja parmesaanin yhdistelmä, oli italialainen versio syntynyt.
Mietin pitkään, laitanko höysteiksi muuta kuten yrttejä, mutta halusin kunnioittaa retroklassikon ydintä ja minimoida täytteet. Yrttejä ja salaattia voi sitten tarjota ohessa. Tähän versioon olisi mahtunut sisään loistavasti rosmariinia, timjamia ja basilikaa, mutta erittäin hyvä näinkin. Toimii niin kuumana kuin huoneenlämpöisenäkin. Pistä muistiin piknik-kelien koittaessa!
VINKKI! Voit korvata parmankinkun millä tahansa leikkeleellä. Salamien kanssa kannattaa jättää parmesaani pois, ettei suola ala hallita liikaa. Yrttejä sopii väliin mielen mukaan. Ne toimivat myös jälkikäteen piirakan kanssa tarjottuna. Homma toimii myös pelkkänä juustoversiona.
Italialainen peltilihapiirakka
