Suomalaisilla on alkoholikompleksi. Siitä ei tarvinne väitellä. Kun puolet vuodesta elämme pimeydessä maaperällä, joka ei tuota muuta kuin routaa, on alkoholia tuotettu ja nautittu varsin brutaalein tavoin. Sen funktio on ollut päihdyttää ja antaa nautinnon tai unohduksen syntyä sen pohjalta. Makua ja polttoa sietäen. Samalla, kun eteläeurooppalaiset kansat ovat kokoontuneet yhteen sadonkorjuun merkeissä ja järjestäneet iloa ja nautintoa pursuavia juhlia, ovat härmän häjyt leiriytyneet tuvan nurkkaan tempomaan kirkasta alas kynttilänvalossa. Tästä ei ole kauaa, joten on ymmärrettävää, että nautinnon päälle rakentuvalle kulttuurille on ehditty valaa vasta perustukset. Kieltolaki pisti juoppolallit hetkeksi ojennukseen ja viinapirun kiroukseen. Osittain ihan syystäkin. Sen jäänteet sinnittelevät suomalaisuuden ytimessä yhä, onhan lukuisat lain kokeneet isovanhempamme vielä elossa ja heidän kasvattamat suuret ikäluokat täydessä terässä.
YKSILLE. Kun nautinnonhakuinen elämäntapa alkoi rantautua Suomeen, syntyi kulttuurimme virtapiireissä oikosulku. Luterilainen elämänoppi ei nautintoa arvostanut eikä alkoholin lipittely maun takia sopinut muutenkaan ajatusmaailmaan. Alkoholi mielletään yhä laajalti viinaksi ja viina ryypättäväksi. Saunakalja on ainoa kulttuurissamme täysin hyväksytty tapa nauttia alkoholia ilman huonoa omaatuntoa tai muiden arvostelua. Kun nainen ilmoittaa somessa nauttivansa lasillisen viiniä työpäivän jälkeen, maistuu taustalla kevyesti kielletyn hedelmän aromi arkena juomisesta. Kun äijät lähtevät yksille, leijuu ilmassa viinapirun henki kuiskailemassa mahdollisuudesta lapasesta lähtöön.
KÄNNIPELLE. Alkoholi kuuluu suomalaisen huumorin ytimeen. Siinä missä eteläeurooppalaiset miehet kirmaavat hiljaasallitusti rakastajattariensa luo, koska pojat on poikia, tempovat suomalaiset pojat lärvilautoja ja kompuroivat kotiin saman sanonnan pyhittäminä. Iisisti tissuttelu on vaimolta saadun vaparin ja promillejen hukkaanheittämistä, joten eiköhän vedetty poikien kanssa pari shottirallia kyytipojiksi. Krapulapäivän kestosuosikki on edellisillan känniääliön koottujen kommellusten naureskelu. Suomessa humalatila on ollut päämäärä, joten miksi ihmeessä sitä pitäisi piilotella? Kännissä saan olla ihan oma itseni, kuningas. Tää ilta ei kaipaa viininlipittelijöitä. Siinä on prikka, vetäkää jätkät siitä.