Oluen terveysvaikutuksista saatiin uutta tietoa: "Aikamoinen yllätys"

Ohran ja oluen tiedetään sisältävän positiivisesti terveyteen vaikuttavia fenolisia yhdisteitä, kuten hordatiineja. Luonnonvarakeskus tutki tarkemmin 200 eri oluen fenolipitoisuuksia ja sai selville, että tietyissä olutlaaduissa terveysvaikutteisia fenoleita on erityisen paljon.

Hordatiineilla on jo aiemmin todettu olevan fysiologisia vaikutuksia. Ne muun muassa lisäävät suoliston liikkuvuutta eli voivat estää ummetusta. Hordatiinit voivat myös vaikuttaa oluen astringoivaan jälkimakuun, joka aiheuttaa suuta kutistavan tai kuivaavan tunteen.

− Halusimme selvittää, onko näiden yhdisteiden pitoisuuksissa eroja eri oluttyyppien välillä. Oluet ryhmiteltiin lagereihin, ale-oluisiin, vehnäoluisiin, stoutteihin tai porttereihin sekä alkoholittomiin tai vähäalkoholisiin oluisiin, Pihlava kertoo.

"Mitä enemmän alkoholia, sitä enemmän hordatiineja"

Tutkimus painottui kotimaisiin lagereihin, mutta mukana oli myös suuri määrä ulkomaisia oluita. Kaikissa muissa kuin vehnäoluissa ja alkoholittomissa tai vähäalkoholisissa oluissa hordatiinipitoisuus oli verrannollinen alkoholipitoisuuteen. Tutkimusten perusteella voidaan karkeasti arvioida, että mitä enemmän oluessa on alkoholia, sitä enemmän oluessa on myös hordatiineja.

Luken tutkimus on ensimmäinen, jossa raportoidaan hordatiinien määriä oluissa ja verrataan eri oluttyyppejä keskenään. Vehnäoluita lukuun ottamatta tilastollisesti merkittäviä eroja eri oluttyyppien välillä ei havaittu. Tuloksia voitaisiin hyödyntää kehitettäessä esimerkiksi aivan uudenlaisia ohramallastuotteita tai alkoholittomia oluita.

− Hordatiinien pitoisuudet vaihtelivat suuresti, nollasta 19 milligrammaan litrassa. Tärkein havainto oli kuitenkin se, että alkoholittomissa ja vähäalkoholisissa oluissa saattoi olla hordatiineja jopa kahdeksan milligrammaa litrassa, Pihlava jatkaa.

Hienoisena pettymyksenä Pihlava pitää sitä, ettei oluen kotimaisuus välttämättä takaa suurta hordatiinipitoisuutta.

Vehnä- ja ruisoluilla 

Bentsoksatsinoidit ovat rukiille ja vehnälle tyypillisiä luonnollisia puolustuskemikaaleja, joilla saattaa olla myös positiivisia terveysvaikutuksia. Toisessa tuoreessa Luonnonvarakeskuksen tuottamassa Food Chemistry -lehden olutartikkelissa kerrotaan vehnä- ja ruisoluiden bentsoksatsinoidien tunnistamisesta ja näiden yhdisteiden pitoisuuksista. Aikaisemmin näitä yhdisteitä on löydetty rukiin ja vehnän jyvistä, näistä valmistetuista leivistä sekä rukiin ja vehnän oraista.

Bentsoksatsinoideja saa helpoiten syömällä ruisnäkkileipää, täysjyväruisleipää ja ruishiutalepuuroa. Näistä tuotteista saa bentsoksatsinoidien lisäksi hyvin kuitua.

− Oli aikamoinen yllätys, että näitä yhdisteitä löytyi näinkin suurina pitoisuuksina vehnäoluista. Toisaalta oli myös useita vehnäoluita, joista bentsoksatsinoideja ei havaittu. Tämän vuoksi vehnäoluiden keskimääräinen bentsoksatsinoidipitoisuus oli noin kolme kertaa pienempi kuin ruisoluiden. Vehnäoluissa bentsoksatsinoidit olivat kuitenkin monimuotoisempia kuin ruisoluissa, Pihlava toteaa.

Mahdollisesti terveysvaikutteisia bentsoksatsinoideja löytyi myös alkoholittomista vehnäoluista ja vähäalkoholisesta ruisoluesta. Tutkimuksessa löydettiin myös aivan uusia bentsoksatsinoidien muotoja.

Luken vanhempi tutkija Juha-Matti Pihlava raportoi pari vuotta sitten ohralle tyypillisten fenolisten yhdisteiden, hordatiinien, kemiallisesta monimuotoisuudesta Journal of Cereal Science -lehdessä. Ohran lisäksi näitä yhdisteitä löydettiin myös oluesta. Nyt työtä on jatkettu, ja hordatiinipitoisuudet raportoidaan yli 200 oluesta Journal of the Institute of Brewing -lehdessä.

Lähde: Luonnonvarakeskus Luke

Tieteelliset artikkelit aiheesta:

Total hordatine content in different types of beers on luettavissa Journal of the Institute of Brewing -lehdessä.

Determination of benzoxazinoids in wheat and rye beers by HPLC-DAD and UPLC-QTOF MS on luettavissa Food Chemistry -lehdessä.

Kuinka Karjala-olut valmistuu? Katso video!