Grillikioskien listoilta löytyy ainakin pari kaupunkien nimikkotuotetta; hampurilainen ja porilainen. Viikko SuomiAreenassa alkaa olla täynnä ja nyt on aika selvittää, miten porilainen oikein syntyy.
Suuntaan Porin keskustassa Grilli Poriin, joka on palvellut Porin nälkäisiä jo kolmekymmentä vuotta. Pitkään työpäivään valmistautuva Lauri Kuronen on jo kolmannen polven grillimestari. Laurin isoäiti aloitti savotan ja isä jatkoi peräti 28 vuotta.
– Porilaisia on tehty alusta alkaen.
Sitten grilli kuumaksi ja töihin.
– Ensin otetaan kaksi tavallista paahtoleipää ja laitetaan grilliin paahtumaan. Sitten tällainen tukeva palanen jahtimakkaraa. Pakettiin kuuluu ketsuppia, sipulia, sinappia, tuorekurkkua, salaattia, hieman majoneesia ja valkosipulikastiketta. Tosi moni toivoo perinteistä mallia, jossa väliin tulee kurkkusalaattia, sinappia, sipulia ja ketsuppia, Lauri kertoo.
Grillimestarin mukaan porilaisen suosio on hieman hiipunut parinkymmenen vuoden aikana.
Nykyään porilainen valmistetaan esimerkiksi jahti- tai sipuliteemakkarasta. Aitoon ja alkuperäiseen porilaiseen on käytetty metsästäjänmakkaraa.
– Menee sitä vieläkin vaikka se on jäänyt vähän hampurilaisen ja makkaraperunoiden jalkoihin. Muualta tulevat haluavat testata, millainen on porilainen porilainen. Maistuu tämä minullekin.
Jahtimakkara on huomiota herättävän paksu, reilu parisenttinen. Lämmittäessä pötkylästä lähtee vähän nestettä mutta toki se tanakkana säilyy.
– Kun sitä lämmittelee, siitä lähtee vähän nestettä.
Porilainen kuuluu Lauri Kurosen lempituotteisiin. Se on mukava tehdä ja valmistuukin rapsakasti. Ja lopuksi kadulle maistelemaan. Ensin pitää varoa lokkeja, joita paikallinen tuote selvästi kiinnostaa. Paahtoleipä on rapea ja runsaat lisukkeet toimivat. Muhkea jahtimakkara kruunaa makuelämyksen eikä lokeille jää palaakaan.
