Pääsatokausi alkaa olla kypsymäisillään ja mansikan laatikkokauppaa aletaan käydä heinäkuun alkuviikoilla.
Inkoolaisen mansikkapellon yllä etsii saalista varpushaukka. Se pysyy liitämällä paikallaan navakassa tuulessa. Pellolla saa olla vaatetta päällä, ei helli kesäsää ihmistä, mutta mansikat tykkäävät.
Maanviljelijä Gustav Hildén koluaa puskia Lill-Bredsin marjatilalla. Raakileita on paljon, mutta sateesta huolimatta ei ole home vielä iskenyt. Tuuli kuivattaa mansikkapuskia ja viileä sää ei ole otollista homeen syntymiselle.
– Luonnossa kaikki kasvaa tänä vuonna todella hienosti, puskissa on hyvin marjaa ja kukinta on kestänyt pitkään. Se tietää sitä, että nyt voi tulla hyvä sato. Näyttää ainakin hyvältä, sanoo Hildén.
Viime vuoden lämpö oli liikaa mansikoille
Siinä missä ihmiset nauttivat kahden edellisen kesän lämmöstä, mansikka ei sitä arvostanut. Pääsato alkoi kypsyä jo kesäkuun puolella ja määrällisesti mansikkasato jäi suorastaan surkeaksi, kerrotaan Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Normaalisti mansikat alkavat kypsyä kuten tänä vuonna, vasta juhannuksen jälkeen.
– Tämä on ollut mielenkiintoinen vuosi. Huhtikuun alussa mietin, että missä on käsijarru, että nythän tämä menee aivan liian nopeasti, mutta sitten äiti luonto teki kepposen ja nyt ollaan normaalissa ajassa, sanoo Hildén.
Heinäkuu pakastamisen kuukausi
Etelä-Suomessa mansikan pääsato alkaa olla hiljalleen kypsymäisillään. Ja se on hyvä, sillä myös kuluttajat ovat tottuneet siihen, että heinäkuussa pakastetaan mansikkaa.
– Voin puhua vain omasta puolestani, mutta noin 5.–10. heinäkuuta alkaa laatikkokauppa Etelä-Suomessa, sanoo Hildén.
Hyvän sadon saaminen edellyttää kuitenkin nyt poutaisen jakson alkamista mahdollisimman pian, jotta home ei iske punakylkisiin herkkuihin.
– Poutakeli, aurinkoa, yöt voisivat olla viileitä, silloin tulee hyvä maku mansikkaan ja 20–22 astetta lämpöä, se olisi täydellistä, sanoo Hildén.