Lihapullasarjan ideat eivät ota loppuakseen, mutta turha aina on keksiä palloa uudestaan. Bloggasin 1,5 vuotta sitten näistä herkullisista, italialaisista täytetyistä ja uppopaistetuista palleroista, jotka veivät sydämeni. Niinpä päätin ottaa ne myös tähän sarjaan mukaan. Arancina tarkoittaa pikku appelsiinia. Nimi pohjautuu kullankeltaiseen, pieneen, pyöreään olemukseen. Ruoka syntyy loistavasti tähteistä ja pakkasen aarteista. Toimii parhaiten alku- tai väliruokana.
Italialainen lihakastike, ragú, on slow foodia parhaimmillaan ja blogin kiitetyin resepti pizzaohjeiden lisäksi. Hätäisimmät tekevät sen parissa tunnissa, mutta sen todellinen sielu nousee esiin vasta vähintään neljän tunnin haudutuksen jälkeen. Itse pyrin vähintään kuuteen tuntiin ja vielä pitempi aika syventää makunautintoa. Ragúa kokatessa kannattaa tehdä kerralla isompi satsi ja laittaa loput pakkaseen. Juuri tällaisiin ruokiin se on lyömätön apu. Voit toki täyttää pallon ihan millä tahansa.
Olen luopunut liki kokonaan risottoriisistä, koska ohrasta, emmer-vehnästä yms. saa vielä maukkaampaa ruokaa aikaiseksi ja kotimaisista raaka-aineista. Tämän risoton tein kokojyväohrasta. Muuten täysin samoin kuin perusrisoton. Raaka-aine on tosin tiivimpää kuin risottoriisi ja pienen satsin pyörittely vei reilun tunnin. Arancini toimiikiin parhaiten ja helpoimmin tähderisotosta, jolloin ei tarvitse hämmentää ja viilentää.
Teen risoton aina ilman varsinaista ohjetta, mutta laitan tähän jonkinmoisen rungon. Palleroiden kuorrutukseen menevää määrää on hiukan vaikea arvioida. Tällä satsilla pärjää varsin pitkään ja kyse on alku- tai väliruoasta, joten palleroiden määrän per henkilö voi päättää lopussa.
Arancini - täytetyt ja uppopaistetut risottopallerot
