Kun Hartwallin pääpanimomestari kehitteli Lahden Erikois -olutta, hän kuunteli Apulantaa – näin musiikki voi auttaa oluen luomisprosessissa

Joskus nähdyt värit voivat olla yksittäisiä ja simppeleitä ja välillä taas ikään kuin videonauha.

Videolla opastetaan, miten kaadat stoutia oikeaoppisesti lasiin. Artikkeli jatkuu videon alla.

0:28

Inspiraatiota muistoista ja musiikista

Hartwallin panimolla onkin tuttu näky, että Alakarhu kulkee kuulokkeet päässään – joko siitä syystä, että hänellä on puhelinkonferenssi tai koska hän suunnittelee uutta olutta. Koska hän näkee sekä musiikin, että maut väreinä, musiikin kuuntelu uusia makuja luodessa vahvistaa luomisprosessia.

– Kaikkiin tuotteisiin, mitä olen urani aikana tehnyt, liittyy hyvin vahvasti monisensorinen kokemus, Alakarhu kertoo.

Hannele Alakarhu, kuva: Juuso Paloniemi.JUUSO PALONIEMI

Musiikkiin on usein jonkinlainen tunneside ja muistoja, etenkin makumuistoja. Alakarhu on itse asunut Yhdysvalloissa ja jos hän alkaa tehdä olutta sikäläisistä aineksista, kuuntelee hän jenkkiräppiä. Kun taas Lahden Erikois -brändi tuotiin uudelleen tuotantoon, Alakarhu inspiroitui kuuntelemalla Apulantaa.

Synestesian hyödyntäminen luomisprosessissa

– Näen, että oluet ovat sellaisia monivärisiä, koska ne ovat makuinakin melko moniulotteisia. Olut on luonnontuote ja niissä on paljon vivahteita – samaan tapaan kuin viineissä, Alakarhu sanoo.

Synestesian hyödyntäminen oluen luomisprosessissa on Alakarhun mukaan ollut melko alitajuntaista. Se, että hän näkee asiat visuaalisesti, auttaa muistamaan asioita ja palaamaan esimerkiksi erilaisiin makumuistoihin.

Synestesia saattaa näyttää esimerkiksi tältä ihmisen kuunnellessa musiikkia.Shutterstock

– Kun makua kehitetään matkan varrella, yksityiskohtien muistaminen voi olla melko hankalaa, jos muisti perustuu pelkästään makuun. Itse voin painaa siitä mieleeni myös sen värin ja värikartan, mikä helpottaa työntekoa, Alakarhu kertoo.

Alakarhu pystyy värien avulla myös arvioimaan, että onko jokin maku ”hyvä”.

– Eli jos näen maun tasapainoisena ja kauniina, eikä siinä ole mitään ristiriitaa, niin pystyn arvioimaan, että se on sellainen maku, joka on varmasti myös pidetty, Alakarhu selittää.

Luvassa mielenkiintoisia keskusteluja

Ihmiset kommunikoivat toki jossain määrin värejä apuna käyttäen ilman synestesiaakin. Alakarhu kertoo siitä, miten oli kehittänyt kollegan kanssa uutta olutta ja tämä oli kommunikoinut juuri väreillä, yrittäen selittää miten pakkaus ja olut sopisivat yhteen.

– Minä yritin kuvailla sitä oluen makua, mitä olen kehittelemässä ja hän taas kuvaili sitä, että minkälaista pakkausta hän siihen suunnittelee ja miten hän sen oluen näkee. Se oli hauska huomata, että hän käytti väriä apukeinonaan kuvaillakseen, miten sen maun tulisi ilmetä siitä pakkauksesta.

Kaikki olut-aiheiset jutut löydät täältä.

Alakarhun oli taas helppo tarttua kollegan antamaan väriin ja alkaa heitellä siitä mieleen tulevia makuadjektiiveja.

Kollegoidensa kanssa Alakarhu ei ole pahemmin keskustellut synestesiasta, vaan on lähinnä yrittänyt kääntää mielessään näkemiä kuvia sille kielelle, millä muut tiimin jäsenet puhuvat – eli sillä makujen sanastolla, mikä yleensä liitetään oluisiin tai muihin juomiin.

– Varmasti ihan mielenkiintoisia keskusteluja luvassa töissä, nyt kun olen lähtenyt kertomaan tästä, Alakarhu toteaa.