"Kultakimpale, jonka arvoa emme osaa itse käsittää" – tässäkö tuleva suomalainen hittivientituote?

Perinteinen suomalainen ruisleipä kruunattiin torstaina Suomen kansallisruoaksi Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä julkistustilaisuudessa.

Syksyllä 2016 kansallisruoasta järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista. Ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä 2016 noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi suosituimmista ehdotuksista 12 kotimaista ruoka-aarretta: pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko.

Henri Alén: Ruisleivästä vientituote

Suomen kansallisruoa valintaraadissa istunut kokki Henri Alén kertoo olevansa onnellinen ruisleivän voitosta. 

– Olen äärimmäisen tyytyväinen tulokseen. Ruisleipä edustaa sitä suomalaista keittiötä, missä olemme parhaimmillaan, Alén hehkuttaa.

Keittiömestari kertoo nauttivansa erityisesti siitä, kun saa tarjota suomalaista ruisleipää ulkomaisille ravintolavieraille.

– Parasta on, kun saa seurata heidän maistavan ruisleipää ja ne ilmeet. He ihmettelevät "mitä tämä on, mistä tämä tehdään ja miksi tässä on reikä”. Ruisleipä herättää melkein aina eniten keskustelua.

Alén korostaa ruisleivän olevan kaikkia meitä suomalaisia yhdistävä ruoka, sosiaali- ja ikäluokkaan katsomatta. Erilaisista ruisleivistä ja rieskoista pitäisikin hänen mukaansa tehdä kunnon vientituotteita.

– Meillä on kultakimpale käsissä, jonka arvoa emme edes osaa itse käsittää, kuinka kiinnostava se on, Alén muistuttaa ja toteaa lopuksi itsekin leiponeensa ensimmäisen ruisleipänsä vasta viisi kuukautta sitten.