Suurin osa maidon rasvasta on "pahaa", tyydyttymätöntä rasvaa. Sitä saattaa kertyä kupillisia kumotessa enemmän kuin ehkä olettaisi.
Tölkin kylkeen kirjaillut, rasvaa kuvastavat numerot kertovat rasvan määrän sadassa grammassa maitoa. Annoskoko on usein tätä yli tuplasti suurempi.
Reilun kahden desin maitolasin sisältö painaa noin 250 grammaa. Rasvattoman maidon rasvamäärään paino ei vaikuta, mutta ykkösmaidolla täytettyyn lasiin rasvaa kertyy jo 2,5 grammaa. Kevytmaitolasillisesta määrä nousee 3,75:een ja täysmaitokupista 8,75 grammaan.
Rasvamäärä voi tuntua paljolta, vaikka sitä on keinotekoisesti pienennetty – myös täysmaidon kohdalla.
Täyttä maitoa ei suositella kaikille
Täysmaidon määritelmän ansaitakseen maidossa täytyy olla vähintään 3,5 prosenttia rasvaa. Lehmänmaidon rasvaisuus kuitenkin riippuu lypsettävästä itsestään, minkä vuoksi täymaidostakin joudutaan usein poistamaan rasvaa. Esimerkiksi Suomessa yleisimmin lypsettävä lehmärotu, ayrshire, tuotti vuoden 2013 tietojen mukaan keskimäärin 4,27-prosenttia rasvaa sisältävää maitoa.
Täysmaidon titteliä lähemmäksi pääseekin punaista tölkkiä ennemmin raakamaito, jota myös tinki- tai tilamaidoksi kutsutaan. Se on pastöroimatonta ja homogenoimatonta lehmänmaitoa, johon ei ole lisätty ja josta ei ole poistettu mitään. Se vain jäähdytetään. Raakamaitoa saa ostettua suoraan lypsykarjatiloilta sekä jostain kaupoista.
Pastöroimattomassa raakamaidossa voi esiintyä erilaisia ihmiselle tautia aiheuttavia bakteereja, viruksia ja loisia, vaikka suomalainen raakamaito on verrattain erittäin puhdasta. Evira suosittelee, että raakamaito aina käytetään mahdollisimman nopeasti ja vain kuumennettuna tai kuumennettavien ruokien valmistukseen.