Suomen Bocuse d´Or-edustaja, keittiömestari Matti Jämsén toivoo fine dining -kulttuurille valoisampaa tulevaisuutta.
Keittiömestari Matti Jämsénillä on paraikaa käynnissä hurjan treenivuoden loppurutistus. Ammattilaiskokki on viimeisen vuoden ajan harjoitellut ja valmistanut tuhansia koeannoksia. Jämsénin tavoitteena on päihittää kilpakumppaninsa Ranskan Lyonissa tammikuun lopussa järjestettävässä Bocuse d’Or -mittelössä, maailman arvostetuimmassa ruoanlaittokilpailussa. Suomi on ollut kilpailussa mukana eri edustajilla yhteensä 11 kertaa ja paras kokonaissijoitus kilpailussa on vuosilta 1999 ja 2011 saavutettu 5. sija. Tänä vuonna tavoite on kuitenkin selkeä: Jämsén ja hänen avustajansa Antti Lukkari lähtevät Lyoniin voittamaan.
– Voitto olisi todella hieno juttu ja itselleni kunnia-asia sekä merkkipaalu. Toki se tekisi varmasti hyvää myös teollisuudelle, Suomen matkailulle ja ravintoloille. Erityisesti viimeksi mainittu on itselleni tärkeää, koska tällä hetkellä Suomen ravintolat kärsivät, Jämsén pohtii.
Onko huono palvelu ja jonottaminen trendikästä?
Ja ravintolat todella kärsivät. Viimeisten vuosien aikana yhä useampi suomalainen fine dining -ravintola on joutunut sulkemaan ovensa kannattamattomana ja samalla myös Michelin-tähtiä on sammunut. Jämsén ei kuitenkaan suostu sulattamaan väitteitä fine dining -kulttuurin kuolemasta. Keittiömestari sen sijaan ihmettelee kehnon palvelun ravintoloiden suosion kasvua.
– Se on todella kurjaa. Pohdimme juuri Pekka Terävän kanssa, miksi suomalaiset ovat nykypäivänä valmiita maksamaan ravintoloissa epämääräisestä, huonosta palvelusta sekä pitkästä jonotteluajasta vain sen takia, että se on trendikästä.
Jämsén viittaa kommentillaan tiettyihin viime aikoina avattuihin ravintoloihin, joita ei kuitenkaan halua mainita nimeltä. Keittiömestari kertoo asioineensa paikoissa muutaman kerran ja pettyneensä saamaansa palveluun.
– Nämä tietyt paikat ovat koko ajan täynnä. Odotat siellä kaksi tuntia kaikea ja joudut pyytämään erikseen voita, leipää ja vettä. En vaan halua maksaa sellaisesta täyttä hintaa. Sitten kun menet sellaiseen ravintolaan, jossa palvelu toimii, niin sitä kutsutaan heti pönöttämiseksi. ”Siellä pönötettiin ja ovella tervehdittiin - en mene sinne!” Se on ihan naurettavaa.
– En tietenkään tarkoita, että kaikki uudet ravintolat olisivat huonoja. On avattu paljon myös hyviä paikkoja, Jämsén tarkentaa.
"Fine dining saa kuolla nimenä"
Fine dining saa Jämsénin mukaan kuolla nimenä, mutta käsitteenä sen soisi kuitenkin elävän.
– Fine diningille pitää olla aina kysyntää, mutta millä nimellä sitä sitten kutsutaan – se voi olla vaikka fun dining. Hienosti syöminen on mun mielestä mageeta, se kuuluu ihmisille ja on joka miehen oikeus.
Jämsén toivoo myös, että ruokaan ja erityisesti ulkona syömiseen opittaisiin tulevaisuudessa suhtautumaan entistä "tavallisemmin". Kokki kertoo lukeneensa taannoin artikkelin, jonka mukaan keskivertosuomalainen käy ulkona syömässä vain kolme kertaa kuukaudessa – ja nämä käyntikerrat sisältävät myös pikaruokaravintolat sekä työpaikkaruokalat. Esimerkiksi ranskassa ulkona syödään monta kertaa viikossa.
– Joku oli kommetoinut aihetta sitten Facebookissa, että eihän Suomessa ole tällaiseen varaa ja eihän kaikki voi olla kulinaristeja tai ruokaharrastajia. On se aika hassua, että jos käyn kerran viikossa ulkona syömässä, niin olen sitten ilmeisesti ruokaharrastaja tai kulinaristi. Kävin tänään itse asiassa Mäkkärissä aamupalalla, joten olen kulinaristi, Jämsén nauraa.
– Oli siinä jutussa yksi positiivinen juttu: Tällä hetkellä keskivertosuomalainen käy ulkona syömässä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Petra Tuominen, petra.tuominen(at)mtv.fi