Syyskuun toisella viikolla vietetään kansallista hävikkiviikkoa. Ruokahävikin vähentämisestä oli tiistaina keskustelemassa Huomenta Suomen lähetyksessä Matsmartin Suomen maajohtaja Michaela Böckelman sekä Motiva Oy:n kulutuksen konsultti Elina Ovaskainen.
Suomalainen heittää jopa 25 kiloa ruokaa roskiin vuodessa. Usein roskikseen lentää täysin käyttökelpoisia elintarvikkeita, kun ruoan syömäkelpoisuutta ei osata arvioida aistinvaraisesti, vaan tuijotetaan ainoastaan parasta ennen -päiväystä. Huomenta Suomessa tiistaina vieraillut Motiva Oy:n kulutuksen konsultti Elina Ovaskainen muistuttaa, että ruokahävikki tuottaa vuosittain järkyttävät päästöt
– Jos ruokahävikki olisi valtio, niin sen päästöt olisivat Amerikan ja Kiinan jälkeen kolmanneksi suurimmat. Kolmannes kaikesta ruoasta menee jossan ketjun vaiheessa roskikseen. Se on täysin kestämätöntä.
Matsmartin Suomen maajohtaja Michaela Böckelman muistuttaa erityisesti aistinvaraisen arvioinnin tärkeydestä. Parasta ennen -merkintä ei tarkoita, että tuote muuttuu maagisesti huonoksi vuorokauden vaihtuessa.
– Parasta ennen -tuote on oikeasti ihan hyvä sen päiväyksen jälkeenkin. Eli siinä pätee ne samat perussäännöt: katsotaan sitä tuotetta, että näyttääkö hyvältä. Vähän haistetaan, että tuoksuuko oikealta ja sitten maistetaan.
Punalaputetut tuotteet ovat konkreettinen ekoteko
Yksi konkreettinen tapa vähentää ruokahävikin määrää on tarttua supermarketissa niin sanottuun punalaputettuun tuotteeseen. Monet kaupat alentavat elintarvikkeiden hintoja niiden viimeisen käyttöpäivän lähestyessä ja merkitsevät hinnanalennuksen punaisella tarralla.