Kauhea uhkakuva: Suomalaisten rakastama kahvi saattaa loppua tulevaisuudessa

Laadukkaan kahvisadon saatavuus tulevaisuudessa on vaakalaudalla ja sen suurin uhka on ilmastonmuutos: esimerkiksi sään ääriolosuhteet vaikuttavat merkittävästi herkän kahvipensaan menestymiseen. Paulig korostaa eri tahojen yhteistyötä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tekoja vaaditaan niin valtioilta, yrityksiltä, kahvin viljelijöiltä kuin kuluttajiltakin.

Kahvin hiilijalanjäljen syntyyn voi vaikuttaa myös kotikeittiöissä:

Suuri osa kahvin hiilijalanjäljestä syntyy kuluttajan kotikeittiöissä. Omilla arkisilla teoilla ja valinnoilla voi siis vaikuttaa. Kotikeittiöissä kahviin liittyviä pieniä suuria ilmastotekoja on, että ei pidä kahvinkeitintä turhaan päällä ja että valmistaa kahvia kerralla sopivan määrän niin, että turhaa hävikkiä ei synny. Kahvipurut lajitellaan biojätteeseen ja tyhjät kahvipaketit Rinki Oy:n järjestämään muovipakkausten keräyspisteeseen.

Paulig on sitoutunut vähentämään ilmastovaikutustaan 40 prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä.

– On hyvin mahdollista, että kahvi on vuonna 2080 vain harvojen herkku. Kahvin saatavuuden suurin uhka on ilmastonmuutos, mutta onneksi asialle voi tehdä vielä paljon. Ilmastotalkoisiin on kuitenkin saatava kaikki – niin valtiot, yritykset, kahvin viljelijät kuin kuluttajatkin – mukaan, sanoo Pauligin Kahvi-divisioonan toimitusjohtaja Elisa Markula.

Suomalaisten rakastama arabica-kahvi vaarassa loppua

Suomalaisten rakastaman arabica-kahvin pensaat ovat vaativin kahvilajike viljellä. Etenkin herkkä arabica-lajike ei kestä kuumuutta ja viihtyy parhaiten vuorilla 1 500–2 000 metrin korkeudessa, jossa on sopivasti sadetta ja ihanteellinen 15–25 asteen lämpötila. Arabica-kahvipensas vaatii kukintaa edeltäviä sateita, se ei kestä hallaa eikä kovia tuulia. Nousevat lämpötilat edistävät myös tuholaisten ja kasvitautien lisääntymistä.

Pauligin mukaan on aika siirtyä sanoista tekoihin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Suomen ja yli 200 muun valtion allekirjoittama Pariisin ilmastosopimus on oikea suunta. Kahvialan yritykset tekevät yhteistyötä ja Coffee and Climate -hankkeen kautta tuetaan viljelijöiden sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Ainutlaatuinen työ perustuu tutkimustiedon ja hyvien viljelykäytäntöjen jakamiseen avoimesti yli rajojen.

– Vierailemme säännöllisesti kahvin viljelysalueilla ja olemme omin silmin todistaneet ilmastonmuutoksen vakavuuden. Viljelysalueilla esiintyy myös ilmastonmuutokseen liittyviä tyypillisiä ongelmia, kuten eroosiota, maavyöryjä ja pohjavesitason alenemista. Lämpötilojen noustessa pysyvästi viljelykseen soveltuvat olosuhteet siirtyvät yhä korkeammalle vuorilla, jolloin viljelytila pienenee. Monessa paikassa, esimerkiksi El Salvadorissa, Nicaraguassa ja Hondurasissa, ei enää ole mahdollista siirtyä viljelemään korkeammalle.

Kahvinviljely tulonlähteenä vaakalaudalla

Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi kahvin kuluttamiseen myös yli 25 miljoonan kahviviljelijän toimeentuloon.

– Jos maapallon keskilämpötilan 2–2,5 asteen nousu toteutuu, arabica-kahvin viljelyyn soveltuva maa vähenee 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Arabica-kahvin saatavuus ja kahvinviljelyn asema tulon-lähteenä vuonna 2080 on siis vaakalaudalla, Markula sanoo ja viittaa Climatic Change tutkimusraporttiin.

Lämpötilan nousu saa kahvipavut kypsymään nopeammin, mikä heikentää kahvin laatua. Huonontuneen saatavuuden takia arabica-kahvista voi tulla luksustuote, johon vain harvoilla on varaa.

***